
Innovaatioiden nousu ja tuho
Nokian romahduksen jälkeen suomalaisesta innovaatiopolitiikasta on jäljellä vain luuranko.
Kirjan nimi Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa on paperinmakuinen, mutta kansikuvassa dinosauruksen pääkallo kertoo kaiken. Suomalaisen innovaatiopolitiikan saavutukset olivat suuria. Jäljellä on vain luuranko.
Innovaatiot ja valtion toimet niiden aikaansaamiseksi, innovaatiopolitiikka, ovat keskeinen tekijä Suomen talouskehityksessä. Innovaatioissa on kaksi osapuolta, valtio ja yritykset. Tarmo Lemolan mukaan molempia tarvitaan. Innovaatiopolitiikalla valtio ohjaa ja rahoittaa innovaatioiden yleistä suuntaa, yrityksissä innovaatioita tehdään ja sovelletaan.
Tällä mallilla toteutettiin suomalaisen innovaatiopolitiikan menestystarina, joka huipentui Nokiaan. Sen jälkeen on tultu alas määrällisesti ja laadullisesti. Suomi ja suomalainen innovaatiopolitiikka ovat vaipuneet ”innottomuuden, näköalattomuuden ja neuvottomuuden tilaan”. Jäljellä on innovaatiopolitiikan ontto kuori, valtion rahanjako.
Nokian romahduksen aiheuttama pettymys laajeni koskemaan innovaatiopolitiikkaa yleensä. Poliittinen oikeisto, joka vielä Nokian nousukiidon aikana kannatti valtion tukea innovaatioiden edistämiseksi, menetti mielenkiintonsa. Keskusta- ja kokoomusjohtoiset hallitukset ovat leikanneet koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomäärärahoja ja hukanneet innovaatiopolitiikan linjan.
Älä suotta jätä juttua kesken
Tilaa Suomen Kuvalehti
Katso kaikki tilausvaihtoehdotOletko jo tilaaja?