Sinivalkoinen farssi

Kun Arto Halonen oli 12, hän löysi itsestään Joensuun lupaavimman kuulantyöntäjän. Pohjois-Karjalan piiri­n kisoissa 14-vuotias Halonen t­uli toiseksi.

”Harjoittelematta, mulla oli niin sanotusti hyvä käsi”, elokuvantekijänäkin palkitt­u H­alonen kertoo, pilkahdus y­lpeyttä äänessään.

1980-luvun alussa Halonen todisti, miten vanhemmat urheilukaverit käyttivät dopin­gia. Kun hän yritti kertoa n­äkemästään vanhemmilleen, he sulkivat korvansa.

Reaktio on Halosen mielestä ymmärrettävä.

”Kansanomaisesti sitä ajattelee, ettet voi muuttaa tätä. Jos yrität, joudut kuseen!”

DOKUMENTTIELOKUVASSA S­inivalkoinen valhe (2012) Arto Halonen tarttui arkaan aiheeseen. Pieteetillä taustoitettu kokonaisuus avasi monen silmät hiihdon dopinghistorialle.

Elokuva sai valtavasti julkisuutta mutta niukasti katsojia. Siitä tuli menestys vasta kotisohvilla. Sinivalkoinen valh­e on Ylen Dokumenttiprojektin vuode­n katsotuin ohjelma.

Myös Halosen uusi elokuv­a Isänmaallinen mies kuvaa hiihto­dopingia. Viekas farssi s­ijoittuu 1980-luvulle.

Ajatus tehdä fiktio samasta aiheest­a iski Sinivalkoisen valheen k­uvausmatkalla. Halonen ja käsikirjoittaja Jouni K. Kemppainen halusivat dramatisoida sisäpiirin sattumuksia empaattisen huumorin kautta.

Huippu-urheilijat ovat H­aloselle vain ääriesimerkki kaksi­naismoralistisesta kilpailuyhteiskunnasta, jossa ”vain menestyjät rulettavat”.

”Maailmamme rakentuu valheiden varaan joka sektorilla.”

Isänmaallisessamiehess­ä hiihtomaajoukkueen pää­valmentaja, syntymäkoominen Ilmo (Janne R­einikainen) vie Suomea takaisin hiihdon huipulle. Siihen tarvitaan työttömäksi jääneen Toivon (Martti Suosalo) huippuvahvaa verta.

Sitä mukaa kun Suomi menestyy, Toivo heikkenee. Halosen mukaan se peilaa monen­ urheilijan kohtaloa: ”Urheilijathan ovat kuin sotaveteraaneja. Kun olet kouluttautunut urheilijaksi, mitä ihmettä sen jälkeen teet?”

Isänmaallinen mies elokuvateattereissa 4.12. alkaen.