Syvällä pelissä

Sammakkokuninkaassa lätkäjätkän pää hajoaa.

teatteri
Teksti
Markus Ånäs

On kuvaavaa, että ainoa tunnetumpi jääkiekkohenkilö Sammakkokuningas-näytelmän ensi-illassa oli teatteriharrastuksestaan tunnettu Alpo Suhonen. Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama teos on harvinaisuus: urheiluaiheinen kotimainen näytelmä ison talon tekemänä.

Suomessa urheilun kokemus on suljettu pois kulttuuriteoksista. Toisin on Yhdysvalloissa, josta saapuu myös Jarkko – suomalainen NHL-stara, jonka ura Boston Bruinsissa on kriisissä. Maaleja ykkösketjussa piti tulla 40, mutta tuli vain 20.

Suomalaisessa piilopirtissä vanha pistooli on kaivettu esiin, ja itsemurha on vaihtoehto. Näytelmä liikkuu tilanteessa, jossa sopimusta ei ole ja läheisten  – isän ja siskopuolen – toiveet vain lisäävät tuskaa.

Isän ja pojan dialogit ovat helmiä. Mikko ja Heikki Nousiainen, isä ja poika myös oikeassa elämässä, käyvät läpi vanhemmuutta ja lapsen itsenäistymistä. Molempien roolisuoritukset ovat täynnä osaamista. Mikon pää suorastaan tuntuu räjähtävän. Hehkuvan pinnan alla on piilossa iso solmu, törkytaklauksesta tulleen aivovamman aiheuttama. Tässä on Sammakkokuninkaan hienous: urheilua ei siirretä symboliksi vaan mennään ytimeen, lajin sisäiseen diskurssiin.