Pojalta isälle
Arvio: Isä ottaa oppia pojan luovista retkistä Kansallismuseon valokuvanäyttelyssä.
Mieleen tulee heti Picasson kuuluisa sitaatti: jokainen lapsi on taiteilija, pulma on miten pysyä sellaisena. Sami Parkkisen (s. 1974) valokuvissa Arvi-poika tutkii maailmaa leikin ja luovuuden keinoin.
Projekti sai alkunsa sattumalta: kaksivuotias Arvi piirsi väriliiduilla pöydälle jääneiden valokuvavedosten päälle. Kuviin tuli uusi merkitystaso.
Isä alkoi järjestää tilaisuuksia, joissa lapsen tapa jäsentää ympäristöään pääsi esiin. Sattumanvarainen riipustelu kehittyi lapsen kasvaessa. Värikynäkäsittelyä saaneet mustavalkoiset kuvat olivat ajalta ennen Arvin syntymää ja heijastelivat kuvaajan silloista masennusta. Siksi kontrasti lapsen uteliaisuuteen tuntui Parkkisesta erityisen voimakkaalta.
Lapsen saamisen myötä oli kasvanut huoli siitä, millaisen maailman jälkikasvu perii. Keskustelu ilmastonmuutoksesta sai lisää kierroksia. Alusta lähtien valokuvasarjassa ovat siis kyteneet niin ilo kuin huoli.