Ylistys elämälle

Jouni Inkalan häpeämättömän elämänmyönteinen runoteos on vuoden kauneimpia kirjoja, eikä vain esineenä.

runokokoelma
Teksti
Virpi Alanen

Runoilija Jouni Inkala päästää kolmannessatoista runokokoelmassaan lämmön tulvimaan runoistaan. Inkalan runoutta on pitkään hallinnut kuivakka filosofisuus. Vapautunutta elämänriemua hehkuva runo on yllättävä ja onnistunut irtiotto, osoitus uudistumiskyvystä. Päähuomion saavat aistien luova voima, rakkaus ja seksuaalisuus.

Tee kunniaa, tee kunniaa! on häpeämätöntä hyvyyden ja kauneuden juhlintaa. Sivumäärältään runokokoelmaksi laaja teos on kauttaaltaan kuin maljannostoa elämälle. Osansa nautinnosta tarjoaa Elina Warstan graafinen suunnittelu. Kirjaesine on vuoden hienoimpia.

Runojen sanastossa korostuvat lämpimät sävyt, ja auringonkylläinen, pakahduttava ilo saa ikiaikaisuuden piirteitä. Suhde kehoon sekä miehen ja naisen väliseen kohtaamiseen on juhlallinen. Luottamus elämään synnyttää riemua, jossa onnenaiheita ei ole liiallista korostaa huutomerkein. Inkalalle on luontevaa kirjoittaa vaikkapa: ”Aurinko, upseerihäiden pikarimurskakasa!” tai ”siis duuri valitse!

Mikään yksisuuntainen suloisuuden tulkki Inkala ei silti ole. Runoissa on myös kuolemaa, verta ja tuskaa. Kun runo uhkuu ja paisuu elämänvoimaa, voisi kuvitella, että lukijaa tukahdutetaan patetiaan, mutta Inkala onnistuu pitämään aistikkuuden luonnollisena ja helposti lähestyttävänä.

Sivun keskelle asemoidut runot virtaavat vaivattomasti eteenpäin. Inkala kuvaa maailman, jossa korostuu hyvyys ja kauneus.

Ken ryhtyi leikkimään / räjähteellä nimeltä elämä / on nyt näkevä.” Kirjan voisi antaa lahjaksi rakastuneelle parille tai elämälleen jatkoaikaa saaneelle. Se tuntuu tervetulleen röyhkeältä, kuin vastarinnalta nykyiselle ahdistuneisuuden kulttuurille.