Rohkea ja romanttinen ritari

Ritariaika päättyi, kun tuliaseiden kehitys mullisti sodankäynnin.

näyttely
Teksti
Tero Alanko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ritarit olivat taisteluissa rohkeita, mutta myös henkisesti yleviä. Keskeisin ritariaika alkoi ristiretkien myötä ja hiipui Keski-Euroopassa 1500-luvun mittaan. Kuka tahansa ei voinut ryhtyä ritariksi; varustus haarniskoineen, aseineen ja hevosineen oli kallis ja harvojen ulottuvilla.

Yleensä ritariksi ryhtyminen ei ollut oma valinta, vaan varakkaiden vanhempien päätös. Ritarikoulutus alkoi jopa seitsemänvuotiaana. Sitä varten pojat lähetettiin toiseen linnaan tai kartanoon oppimaan ja auttamaan isäntäänsä.

”Pienet pojat ihannoivat ritarien miekkoja, haarniskoita ja urotekoja. Tuskin ritarin ura hirveän vastenmielinen ajatus on ollut”, tamperelaisen museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto sanoo.

Ritarikoulutuksessa nuoret miehet saivat hyvät edellytykset puolustaa itseään ja läheisiään. Toki ylimystön elämä oli keskiajalla muutenkin helpompaa ja turvallisempaa kuin tavallisen kansan.