Viimeisin kiista Akseli Gallen-Kallelan perinnöstä ratkesi – riidan kohteena oli muun muassa suksia, kiviä ja pala seepran nahkaa
Katkera riita on jakanut perillisiä ja myös Suomen taide-elämää vuosikymmeniä. Kansallistaiteilijan kuolemasta on kulunut jo 88 vuotta.
Riita kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan perinnöstä sai viimeisimmän – ja monen mielestä toivottavasti myös viimeisen – päätöksen helmikuun puolivälissä. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa riita-asiassa, jossa Aivi Gallen-Kallela-Sirén vaati omistukseensa osaa Tarvaspään Gallen-Kallelan Museossa olevasta irtaimistosta.
Vaatimuksen kohteena oli esimerkiksi Gallen-Kallelalle saapuneiden kirjeiden kokoelma, tunnettu automainoslitografia Bil-Bol ja suuri määrä sekalaista irtaimistoa: tärpättikanistereita, hevosenkenkiä, suksia, linkkuveitsi, pahka, kiviä, pala seepran nahkaa ja kookospähkinän kuoria.
Katkera riita on jakanut jo vuosikymmeniä Akseli Gallen-Kallelan perillisiä ja osin myös Suomen taide-elämää, kun on otettu kantaa jomman kumman sukuhaaran puolesta. Perinnöstä on käyty useita oikeusjuttuja 1940-luvulta lähtien.
Akseli Gallen-Kallela kuoli äkillisesti keuhkokuumeeseen tukholmalaisessa hotellisssa maaliskuussa 1931, jo 88 vuotta sitten. Hänellä oli kaksi lasta, tytär Kirsti ja poika Jorma, josta Akseli Gallen-Kallela kaavaili työnsä jatkajaa. Perintötilanne monimutkaistui, kun luutnantti Jorma Gallen-Kallela kaatui talvisodan toisena päivänä 1939.
