Hyvä renki mutta huono isäntä

Perttu Pölönen selvittää kirjassaan ja podcastissaan, kuinka tekoäly vaikuttaa työhön.

tietokirja
Teksti
Kaisu Tervonen
3 MIN

Teknologia menee niin lujaa eteenpäin, että Perttu Pölönen joutui heittämään osan kirjansa materiaalista romukoppaan. Se oli jo ehtinyt vanhentua. Saisinko huomiosi? kertoo uudesta teknologiasta – sosiaalisesta mediasta, kännyköistä, tekoälystä – ja sen vaikutuksista ihmisiin.

Pölönen aloitti kirjan kirjoittamisen jo keväällä 2022. Eli ”ennen kuin Chat GPT julkaistiin, kun Twitter oli vielä Twitter”.

Tekoälystä ei ollut apua kirjaprosessissa. Kun Chat GPT lanseerattiin marraskuussa 2022, Pölönen oli kirjoittanut tekstistä jo ison osan. Eikä hän olisi generatiivista teko­älyä kirjoittamiskumppanina luultavasti käyttänytkään.

Pölönen korostaa kirjassaan vaivannäön tärkeyttä.

”Nyt kun ulkoistamme työtä tekoälylle ja saamme juttuja tehtyä helposti ja nopeasti, se voi salakavalasti viedä meiltä merkityst­ä. Asia menettää arvoaan, kun emme näe vaivaa sen eteen.”

yle julkaisi 22. marraskuuta ensimmäisen osan Pölösen podcastista Ihminen vs. algoritmi. Kymmenosaisen sarjan rajaus on tiukempi kuin kirjan. Pölönen halusi tuoda teko­älykeskustelun työelämän konkretiaan.

Joka jaksossa hän saa vieraakseen yhden alan ammattilaisen. Listalle mahtuu lääkäriä, varainhoitajaa, juristia ja säveltäjää.

Papin kanssa Pölönen kuuntelee tekoälyn tekemän saarnan ja koomikon kanssa tekoälyn kirjoittaman stand up -setin.

Ensiksi mainittua on hyvin vaikea ellei mahdoton erottaa ihmisen tekemästä.

”Tuhansia vuosia vain ja ainoastaan ihminen on hallinnut kieltä”, Pölönen sanoo.

”Kaksi vuotta sitten kielimallien generatiivisen tekoälyn myötä se voima karkasi meidän käsistämme. Rinnallemme on tullut kasvoton ja hahmoton entiteetti, joka on jo nyt kielellisesti parempi kuin suurin osa meistä.”

YK:n Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuosi sitten julkaisema raportti ennustaa Chat GPT:n kaltaisen generatiivisen tekoälyn koskevan lähinnä asiantuntija- ja toimistotöitä tekeviä ja heidänkin kohdallaan automatisoivan vain osan työstä.

Podcastissa vierailevat ammattilaiset ovat jo joutuneet tai joutuvat tulevaisuudessa miettimään suhdettaan tekoälyyn. Ensimmäisessä jaksossa Pölönen miettii pappi Petja Kopperoisen kanssa sitä, mitä tekoäly tarkoittaa kirkolle ja uskon harjoittamiselle.

Kopperoinen kertoo jo käyttäneensä teko­älyä apunaan niin vihkipuheen kääntämisessä englanniksi kuin inspiraation hakemisessa saarnoihin. Hän on pyytänyt tekoälyltä valmista saarnaa tietystä Raamatun kohdasta vain lukeakseen, millaisia ajatuksia se tuottaa.

Valmiita puheita en uskaltaisi ottaa pihalle”, Kopperoinen sanoo podcastissa.

Kyse on myös luottamuksesta. Niin kirkossa kuin lääkärin vastaanotolla ihminen odottaa kuulevansa toisen ihmisen punnittua sanaa.

”Ollaanko me matkalla kohti matalan luottamuksen maailmaa, koska kaikkea pitää epäillä? Mitä ihminen lukeekin paperista, se voi olla aina jonkun muun tekemää.”

Pölönen valittiin aikoinaan Nasan tutkimuskeskuksessa Piilaaksossa järjestetylle ja Googlen sponsoroimalle 80 vaikuttajan kesäkurssille. Hän on perustanut kolme yritystä ja saanut muun muassa 35 Innovators Under 35 -palkinnon. Aiempia palkittuja olivat Mark Zuckerberg ja Linus Torvalds.

Pölönen on teknologiamyönteinen mutta valmis suitsimaan teknologiayritysten valtaa.

”Olen ymmärtänyt, että regulaatio on osa vastausta.”

Informaatioteknologian sääntelyllä on Pölösen mukaan heikkoutensa: se vaikuttaa helposti autoritääriseltä, ja iso osa kysymyksistä on Suomen lainsäädännön ulottumattomissa. Voittoa tavoittelevien internetyhtiöiden ei kuitenkaan tulisi päättää tulevaisuuden suuntaviivoista.

”Mitä haluamme teknologialla saavuttaa? Mikä meille on tärkeää? Nyt internet­-yhtiöt vastaavat puolestamme näihin kysymyksiin.”

Politiikkaan Pölönen ei kuitenkaan ole lähdössä, vaikka kolme eri puoluetta häntä on riveihinsä kysynytkin. Sen työn saavat tehdä toiset. 

Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? 336 sivua. Otava, 2024.

SK:n kustantaja Otavamedia ja Otava ovat molemmat osa Otava-konsernia.