Pateettinen Toveri K

Kaupunginteatterin näytelmän Otto Wille Kuusinen uskottelee itselleen, ettei koskaan palvellut Stalinia.

Kuinkahan moni suomalainen käy itkemässä Kremlin muurilla siihen haudatun  Otto Wille Kuusisen muistoa?  Me vanhemmat muistamme Kuusisen tarinan, mutta hänestä näytelmän kirjoittanut venäläiskirjailija Edvard Radzinskikin tietää, hänen kotimaassaan se kaikki, Kuusinenkin, on ”tylsää, unohdettua ja rutikuivaa NKP:n historiaa”. Kaikuja pysähtyneisyyden ajalta.

Toveri K on Helsingin Kaupunginteatterin tilaustyö Radzinskilta.

Lavalla on valtava päätön patsas, Stalin. Diktaattorin irtonainen pää pyörii milloin kominternia, milloin puna-armeijaa esittävän, kuntosaliporukan jaloissa. Patsaalle on tarjolla toinenkin pää. Kuusisen. Siinä on samannäköisyyttä Putinin kanssa.

Äkkiä lihaksikas kuntosaliporukka muuttuu sisukkaiksi suomalaissotilaiksi. Menossa on puolustussota. Radzinskin tulkinta tapahtumista on jopa hämmentävän suomalainen.

Otto Wille Kuusinen menestyy uudessa kotimaassaan. Stalin säästää hänen henkensä, vaikka useimmat tulevat lahdatuiksi. Vankileirit täyttyvät.