Parnasso: Korvasin alkoholin kahvilla, mutta pian teksti maistui paperilta – Vaatiiko kirjoittaminen matkan hulluuteen?

Vaikka työtapani koostui valvotuista öistä ja rommista, minulla oli tarve korostaa kirjailijan työn arkisuutta ja tavallisuutta, kirjoittaa Mooses Mentula Parnasso-lehdessä.

Essee
Teksti
Mooses Mentula

Kirjailija Mooses Mentulan essee on julkaistu alun perin Parnasso-lehden numerossa 2/2022. Suomen Kuvalehti ja Parnasso kuuluvat samaan lehtiperheeseen Otavamediassa ja niillä on yhteinen päätoimittaja. Suomen Kuvalehti julkaisee Parnassossa aiemmin ilmestyneitä tekstejä verkossa. Parnasson voit tilata täältä.

Lapsuudessani ja nuoruudessani 1980- ja 90-luvuilla kirjailijoilla ja näyttelijöillä oli tapana tuoda kuvalehtien tai television haastatteluissa ilmi, kuinka hankalaa oli päästä irti roolihahmosta, johon oli eläytynyt esimerkiksi romaanin kirjoittamisen tai näytelmän esityskauden ajan.

Lukijoille ja katselijoille tuli selväksi, että kuvitteelliseen identiteettiin eksyminen vaani kaiken aikaa itsensä peliin laittavien taiteilijoiden olkapään takana. Ja jos taiteilija ei ollut tarkkana, oli hänen kohtalonaan keräillä itseään mielisairaalan pingispöydän äärellä tai alkoholistien katkaisuhoidossa.