Parnasso: Kirjailija Laura Gustafsson inhoaa yliselittämistä – ”Ihminen panostaa lukemiseen, älä selitä mitään turhaa paskaa”

”Taiteen täytyy antautua sekä tekijän että kokijan tulkinnalle. Muuten se ei edes ole taidetta”, Gustafsson sanoo.

kirjailijat
Teksti
Ville Hänninen

Kirjailija Laura Gustafssonin haastattelu on julkaistu alun perin Parnasso-lehden numerossa 6/2020. Suomen Kuvalehti julkaisee Parnassossa aiemmin ilmestyneitä artikkeleita verkossa.

’Ihmiset ovat sellaisia kuin ovat. Vaikka teos olisi miten hyvä, tekstit tulkitaan jonkin suodattimen läpi. Se joka ensimmäisenä tulkitsee, pääsee asettamaan keskustelun sävyn. Kontekstia ei lueta”, Laura Gustafsson pohtii.

Hänen teoksensa asettuvat kiinnostavasti suhteessa ajankohtaiseen keskusteluun. Gustafssonin romaaneissa on usein voimakkaita yhteiskunnallisia teemoja (ekologinen kriisi, eläinten oikeudet, seksityö), mutta niistä puuttuu ohjelmallisuus. Hän kirjoittaa kirjallisuutta.

”Uskon kyllä poliittisen taiteen mahdollisuuteen. Taide on määritelmällisesti eri asia kuin propaganda. Propagandalla on viesti, joka halutaan välittää sellaisenaan ja mahdollisimman tarkasti. Viestin muovaaja tietää, mitä haluaa.”

Vaikka viestintä Osmo A. Wiion ensimmäisen viestinnän lain mukaan yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta, vaikutuspyrkimys on selkeä ja useimmiten suoraviivainen. Taide ei toimi näin. Sen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja taiteilijallekin arvaamattomia.