Parnasso: Kaupunkilaisboheemi kesätöissä – Näin sujui Eino Leinon Nocturne-suvi Kangasniemellä
Eino Leino viihtyi kirjailija Otto Mannisen kesävieraana. Maalaisympäristö tarjosi hyvä miljöön työntekoon, vaikka ”tuutinkejakin” nautittiin.
Teksti on julkaistu alun perin Parnasso-lehden numerossa 3/2021. Suomen Kuvalehti julkaisee Parnassossa ilmestyneitä tekstejä uudelleen verkossa.
’Kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu…”
Säkeet ovat suomalaisille tutut – tuskallisenkin tutut Vesa-Matti Loirin kaihoisan honotuksen tulkitsemina. Kuullessani sanat juhannusaattona mökkirantaan Puulaveden kannattelemana en silti voi olla varma, ovatko tahdin tai pari Loirin levytyksen perässä laahaavat laulajat tietoisia siitä, että he hoilottavat Leinon runoa miltei sen syntysijoilla.
Musiikki kantautuu Niemikylän suunnalta. Sen takana avautuu Munalahti, joka oli lähin paikka pulahtaa järveen talolta, jossa kirjailija Otto Manninen vietti lapsuuteensa ja johon hän aikuisena palasi kesäisin. Hänen vieraanaan kävi 1900-luvun taitteen vuosina nuori runoilija Eino Leino.
