Parnasso: E. L. Karhu kirjoittaa epäsuosituista tytöistä – ”Karkinsyönnin kuvauksesta olen saanut todella paljon palautetta”

Eriopista esitetään nyt Q-teatterissa, Saksassa kantaesitys oli jo 2020. Suomessa Karhu kokee velvollisuutta uudistaa teatteria.

kirjailijat
Teksti
Maria Säkö

Teksti on julkaistu alun perin Parnasso-lehden numerossa 1/2022. Suomen Kuvalehti julkaisee Parnassossa ilmestyneitä tekstejä uudelleen verkossa.

 

Näytelmäkirjailija-dramaturgina yli viisitoista vuotta työskennelleeltä E.L. Karhulta, 39, julkaistiin viime vuonna Veljelleni-esikoisromaani ja Saksassa jo keväällä 2020 kantaesitetty Eriopis-näytelmä. Kirjailijantyö on Karhun mukaan samanlaista, kirjoitti sitten proosaa tai näytelmää, mutta teosten vastaanotto paljasti lajien erilaisuuden. Näytelmä on julkinen, romaani kohtaa yleisön yksi kerrallaan.

”Näytelmän kaksoisluonteeseen kuuluu, että se on sekä kaunokirjallinen teos että siemen toiselle taideteokselle. Näytelmää lukiessamme luemme aina siihen mukaan kaikki menneet ja tulevat esitykset, se luo lukijan mielen sisäisen näyttämön. Romaanissa näin ei ole, vaan romaani on kaikki mitä on.”

”En ole ennen ymmärtänyt näin konkreettisesti, että näytelmä on jatkuvassa tulemisen tilassa. Eriopis on ytimeltään julkinen. Sen suhde yleisöön on erittäin jännitteinen, sillä se käsittelee kärsimyksen hyväksikäyttöä ja tirskistelyä. Veljelleni-romaanin päähenkilö sen sijaa haluaa ennen kaikkea tulla nähdyksi.”