Palkittu ilmastokirja näyttää, miten lämpeneminen jo vaikuttaa suomalaisten elämään

ARVIO: Hyvän sään aikana tuo myös valoa pimeyteen. Se on harvinaisen onnistunut artikkeleista koottu kirja.

Hanna Nikkanen
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Teos Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into) voitti Kanava-tietokirjapalkinnon 2. marraskuuta 2017 ja valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi 6. marraskuuta. Suomen Kuvalehden toimittaja Katri Merikallio arvioi teoksen Kanava-lehdessä 7/2017. Julkaisemme arvion kokonaisuudessaan.

 

Tampereen yliopiston 21 journalistiikan opiskelijan ja heidän ohjaajansa, vierailijaprofessori Hanna Nikkasen kirja Hyvän sään aikana osuu hetkeen, jolloin ihmiskunta katsoo silmiin omaa kohtaloaan.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähestyy kriittistä pistettä, napa-alueilla jäätiköt romahtavat. Uusia lämpöennätyksiä tehdään vuosi vuoden perään, hirmumyrskyt käyvät yhä hirmuisemmiksi.

Toistuvista hälyttävistä uutisista huolimatta Suomessa ajatellaan yleisesti, että ilmastonmuutos voi hyvin uhata muita, mutta tuskin meitä. Kirjan perusteella on selvä, että ajatus on itsepetosta.

Suomen keskilämpötila on jo noussut 2,3 astetta esiteollisesta ajasta ja esimerkiksi järvien jääpeitteinen aika on lyhentynyt 3–6 viikkoa 50 vuodessa. Jollei päästöjä leikata rajusti, Suomen lämpötila voi nousta 6 astetta tämän vuosisadan aikana.

 

Journalistiikan ja kuvajournalismin opiskelijat lähtivät löytöretkille eri puolille maata selvittämään, miltä ilmastonmuutos Suomessa nyt näyttää ja mitä sen hidastamiseksi meillä tehdään. Ja mitä pitäisi vielä kiireesti tehdä.

Opiskelijat vievät lukijan tapaamaan niin tutkijoita, poliitikkoja, virkamiehiä kuin liikemiehiä. Tarinoissa kulkevat mukana myös tavalliset ihmiset, jotka joko jo elävät keskellä muuttunutta ilmastoa tai kamppailevat omilla välineillään muutosta vastaan.

Kuumana käy nyt keskustelu metsien merkityksestä hiilinieluina. Suomi haluaa lisätä massiivisesti metsien hakkuita, vaikka suuri joukko tutkijoita varoittaa sen heikentävän hiilinieluja useiksi kymmeniksi vuosiksi.

Kirjassa haastateltu EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vertaa Suomea jo Puolaan.

Puola rakensi taloutensa hiilikaivosten varaan ja puolustaa nyt raivokkaasti omaa kansallista etuaan ilmastonmuutoksesta piittaamatta. Juha Sipilän hallituksen johtama Suomi uhkaa kompastua samaan kaiken kattavassa bioenergiauskossaan.

Sanni Harmasen ja Erkki Mervaalan erityisen mielenkiintoisessa artikkelissa sukelletaan ilmastonmuutoksen psykologiaan: Miksi yksi ahdistuu, toinen aktivoituu, kolmas kieltää koko ilmiön?

Tutkijoiden mukaan ihmisen aivot on rakennettu reagoimaan välittömään uhkaan: pakene. Nyt edessä on uhka, jota ei voi paeta eikä omin voimin ratkaista.

Omaa oloa helpottamaan tulee silloin kognitiivinen dissonanssi: Voin vastakin syödä pihvin päivässä, sillä karjaahan tuotetaan joka tapauksessa – ei minun pihvini ratkaise mitään.

Vaurasta ja turvattua elämää elävän ihmisen on myös vaikea kuvitella joutuvansa itse kärsimään äärisäistä. Empatia eli myötätunto kärsiviä kohtaan on tutkijoiden mukaan osittain jopa perinnöllinen ominaisuus.

Monelle voi siis olla ihan ok, että miljoonat afrikkalaiset kärsivät kuivuudesta länsimaiden elämäntavan takia. Siksi tieto yksin ei riitä. Pitää löytää uudenlaisia kannustimia vähentää päästöjä. Oma terveys puree tunnetusti hyvin.

“Kokonaisuus, joka etenee rytmisesti taiten ja on elävästi kirjoitettu ja yhtenäiseksi editoitu.”

Synkeiden näkymien jälkeen kirjan kolmesta osuudesta viimeinen tuo valoa pimeyteen.

Viime vuosina aurinkoenergian hinta on romahtanut. Kiina ja Intia peruvat hiilivoimaloitaan. Suomen kunnissa tehdään kunnianhimoisia energiapäätöksiä, joiden vaikutukset kantavat vuosikymmenien päähän.

Hyvän sään aikana on harvinaisen onnistunut artikkeleista koottu kirja. Se on eheä kokonaisuus, joka etenee rytmisesti taiten ja on elävästi kirjoitettu ja yhtenäiseksi editoitu.

Ella Kiviniemen ja Linda Mannerin oivaltavat kuvat tuovat levähdyshetkiä tiiviiseen teemaan.

Ilmastonmuutos on toimittajille vaikea aihe. Päivittäisuutisena se käpertyy monimutkaisten ilmastoneuvottelujen seurantaan tai yksittäisen jäävuoren romahtamiseen. Siksi ilmastonmuutoksen vakavuus ei ole tavoittanut suomalaisia.

Kun Suomen Kuvalehti kysyi tuhannelta suomalaiselta vuoden 2017 alussa, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan viisi vakavinta ongelmaa, vain 18 prosenttia mainitsi ympäristöongelmat ja luonnon tuhoutumisen.

Nikkasta voikin onnitella siitä, että hän on professuurinsa aikana kouluttanut 21 nuorta journalistia, jotka osaavat tehdä ilmastonmuutoksen näkyväksi.

Toivottavasti nämä ammattilaiset saavat taitonsa näkyviin myös suomalaisessa mediassa.

 

Hanna Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana. Mitä suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. Into 2017, 320 sivua.

Suomen Kuvalehti ja Kanava kuuluvat Otavamediassa samaan lehtiperheeseen ja niillä on yhteinen päätoimittaja.