Ohjaaja Tom Ford nauttii irvokkuuksista – Yön eläinten sosiopaatit ovat kuin painajaisesta

Arvio: Muotimogulin elokuvaa ei voi olla vertaamatta David Lynchiin.

Amy Adams
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun muotisuunnittelijana rikastunut Tom Ford ryhtyi ohjaajaksi, hän rahoitti itse ensimmäisen elokuvansa A Single Man. Siinä Colin Firth näytteli itsemurhaa hautovaa kirjallisuuden professoria.

Kun tekijä tulee toiselta alalta ja turvautuu omakustanteisuuteen, elokuvan pelkää olevan turhamaisuushanke. A Single Mania ei voinutkaan ohittaa noin vain. Ford osasi ohjata näyttelijöitä ja luoda tunnelmia. Vahvuudet ovat kehittyneet uudessa elokuvassa Yön eläimet, ja nyt tarinakin on vahva.

Taidegalleristi Susan (Amy Adams) saa lähetyksen ensimmäiseltä aviomieheltään. Edward (Jake Gyllenhaal) on toteuttanut unelmansa ja saanut painoon esikoiskirjansa, Teksasiin sijoittuvan dekkarin. Susan lukee kirjaa vertauskuvana, ansaittuna rangaistuksena heidän rakkaustarinastaan, jonka loppuvaiheista hän kokee syyllisyyttä. Suurin osa elokuvasta on tätä kauhun rajan ylittävää tarinaa tarinassa. Gyllenhaal näyttelee myös kirjan Tonya, jonka vaimo ja tytär kuolevat rikollisten kynsissä. Äreä seriffi kyseenalaistaa Tonyn miehuuden.

Ford nauttii irvokkuuksista. Rajaseudun sosiopaatit ovat kuin painajaisesta. Vertauksilta toisen metakertojan, David Lynchin myöhempään tuotantoon ei voi välttyä, mutta Fordin maailmankuva on pragmaattisempi: ylilyönnit ovat mielikuvitusta. Luksusmaailmansa vangiksi jääneen Susanin asetelma näyttäytyy väistämättä elokuvantekijälle omakohtaisena.

★★★★☆