Tekoja eikä valistusta
Pauliina Feodroff lähti Saamenmaalta taidekapitalismin keskukseen.
Venetsian biennaaliin valittu teatteriohjaaja Pauliina Feodoroff on poliittisen taiteilijan maineessa. Asian voi nähdä toisinkin. Esimerkiksi näytelmässään Amerikka – kuvitelmia vallasta (2010) hän kuvaa ennen muuta saamelaistytön kasvua ihmiseksi, joka on myös poliittinen toimija. Politiikka on Feodoroffille osa ihmisenä olemista, ei siitä irralleen sahattava osa.
Feodoroff on myös erilaisissa projekteissaan, kuten esityksessä Elonkehä (2015), tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä monien tutkimusyhteisöjen, esimerkiksi ilmastonmuutostutkijan ja IPCC:n asiantuntijan Tero Mustosen johtaman osuuskunta Lumimuutoksen kanssa. Mutta ilmastonmuutoskaan ei ole Feodoroffista aihe vaan elinolosuhde, joka näkyy hänen teatteri- ja elokuvatöissään.
Venetsiassa nähdään ensimmäistä kertaa Sámi-paviljonki, johon on 44-vuotiaan kolttasaamelaisen Feodoroffin lisäksi valittu Ruotsista Anders Sunna ja Norjasta Máret Ánne Sara. Feodoroffin mukaan biennaali antaa eräänlaisen ”immateriaalisen tunnustuksen” saamelaisten suvereniteetille.
Paviljongissa esitettävän Feodoroffin teoksen nimi on Matriarkaatti. Se tarkoittaa Feodoroffille johtajuuteen ja hierarkioihin perustuvan patriarkaatin vastaista järjestelmää, jossa ”kaikki johtavat ja kukaan ei johda”.
