Miljonäärin Suomi-ryöstö

Muutama vuosi sitten norjalaismiljonääri Nicolai Tangenin taidekokoelman suomalaisteoksia esiteltiin Hämeenlinnan taidemuseossa. Näyttelyn nimi oli Uusi kauneus. Jos Tangen olisi saanut yksin päättää, nimi olisi ollut Suuri ryöstö.

”Muut pitivät sitä liian kärjekkäänä. Minusta se oli ihan hauska”, Tangen sanoo haastattelussa Kristiansandin pikkukaupungissa Norjan etelärannikolla.

Tangen (s. 1966) on kolmenkymmenen vuoden keräilyllä hankkinut maailman suurimman pohjoismaisen 1900-luvun modernismin kokoelman, kaikkiaan runsaat 5 500 teosta.

Suomalaisteoksia on 1 300. Se on suurin suomalaisen taiteen kokoelma maamme ulko­puolella.

”Ryöstöllä” Tangen tarkoittaa sitä, että hän on ostanut muun muassa Suomessa vähän tunnettujen Vladimir Kopteffin ja Outi Ikkalan töitä.

”Suomalaismuseoiden on alettava ostaa heidän teoksiaan tai ne jäävät ilman suuren­moista taidetta.”

Tangen hankkii taidetta usein huutokaupoista. Yhdessä vaiheessa hän piti ällistyttävää teos per päivä -vauhtia.

Kokoelman kallein suomalaisteos on Tov­e Janssonin Ateljeen ikkuna (1965), jonka Tange­n osti Bukowskin huutokaupasta vuosi sitten 383 000 euron loppuhinnalla.

Nicolai Tangen on yksi vaikutusvaltaisimmista talouspäättäjistä koko maailmassa. Hän johtaa Norjan öljyrahastoa, maailman suurinta valtiollista sijoittajaa.

Rahaston markkina-arvo on runsaat 1 500 miljardia euroa, noin 17 kertaa Suomen valtion budjetti.

”Öljypomon” omaksi varallisuudeksi ar­vioi­tiin viime vuonna runsaat 740 miljoonaa euroa. Se on peräisin sijoitusyhtiöstä, jota Tangen pyöritti menestyksekkäästi Lontoossa ennen valintaansa öljyrahaston johtoon.

”On kivaa tehdä rahaa, mutta kaksin verroin kivempaa antaa sitä pois”, Tangen sanoo.

Tangen antoi pois taidekokoelmansa. Se on nyt hänen syntymäkaupungissaan Kristiansandissa.

Siellä avattiin kevään lopulla suomalaisten ALA-arkkitehtien suunnitteleman Kilden-konserttitalon viereen uusi taidemuseo.

1930-luvulla rakennettu entinen viljasiilo on muutettu hengästyttävän mahtavaks­i taidekatedraaliksi nimeltään Kunstsilo (Tai­desiilo). Uudessa taidemuseossa on ensi vuoteen asti esillä Tangenin kokoelmasta koottu näyttely.

”Kokoelmasta oli tullut niin suuri ja niin tärkeä osa elämääni, että halusin pitää sen yhtenäisenä”, Tangen perustelee lahjoitustaan.

Miljonääri arvelee, että jos hän olisi antanut kokoelman perintönä lapsilleen, nämä olisivat myyneet sen heti ja käyttäneet rahat johonkin muuhun. ”Jos he haluavat kerätä taidetta, heidän on tehtävä se oman esteettisen makunsa mukaan. Miksi he pitäisivät samoista asiois­ta kuin minä.”

”En oikein perusta perinnöistä. Minusta lasten ei pidä periä suuria rahoja.”

Viime vuosina Norjassa on kohistu miljo­nääreistä, jotka muuttavat veroja pakoon Sveitsiin.

Tangen teki päinvastoin. Hän muutti Lontoosta Osloon ja maksaa nyt moninkertaisesti enemmän veroja.

Miljonääriä ei harmita se, että muutto ei ollut taloudellisesti kannattava.

”En ajattele sitä siltä kannalta, vaan niin, että minulla on mielenkiintoinen työ, jossa viihdyn erinomaisesti. Olen tyytyväinen veronmaksaja.”

Miljonääri-taidekeräilijöiden valtavirrasta poiketen Tangen on opiskellut taidetta ja suorittanut taidehistorian tutkinnon arvostetussa Courtaulds-instituutissa Lontoossa.

Tangen noudattaa omaa makuaan ja hankkii myös vähemmän tunnettujen ja unohdettujen taiteilijoiden töitä.

”Taiteen tehtävänä on herättää keskustelua, tunteita, intohimoa”, hän sanoo.

Kunstsilon avajaisnäyttelyssä on modernia taidetta kaikista Pohjoismaista.

Suomalaistaiteilijoiden teoksia on yhteensä 70 kappaletta. Mukana ovat muun muassa konkretistit Sam Vanni, Birger Carlstedt, Lars-Gunnar Nordström sekä vähemmän tunnetut Aulis Blomstedt ja Mikko Jala­visto. Valokuvaajista esillä ovat Elina Brotherus, Pentti Sammallahti ja Esko Männikkö.

Suomalaistaidetta pohjoismaisessa perspektiivissä on todella harvoin nähtävillä. Nyt sitä on Norjan Kristiansandissa. 

Nordiske lidenskaper (Pohjoisia into­himoja). Kunstsilo-taidemuseo (Sjølystveien 8, Kristian­sand, Norja).