Musiikki ottaa aivoon, mutta mihin kohtaan?
Fredrik Ullén yhdisti neurotieteen musiikkiin.
Musiikki ja aivot. Ne ovat Fredrik Ullénin, 46, Karoliinisen instituutin neurotieteen professorin tutkimuskohteet. Instituutti on yksi Euroopan arvostetuimmista lääketieteellisistä yliopistoista. Se on Ruotsin suurin lääketieteellisen tutkimuksen ja opetuksen keskus.
Mäntän musiikkijuhlilla Ottaako musiikki aivoon? -luennon 8.8.2014 pitävä Ullén löysi aivotutkimuksen musiikin kautta. Hän on tunnettu pianisti, joka on pitänyt mestarikursseja Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän ei tiedä, onko hänessä enemmän tieteilijää vai taiteilijaa. Joka tapauksessa kiinnostuksen kohteet yhdistyvät musiikin neurobiologisessa tutkimuksessa.
Pitkän aikavälin musiikkiharjoittelu stimuloi aivoja. Tutkimusten mukaan useat osat aivoista, kuten alueet, jotka ovat vastuussa motoriikasta ja kuulemisesta, ovat muusikoilla suuremmat ja paremmin kehittyneet kuin muilla.
Ullén on tutkinut muun muassa musiikillisen nerouden ja mielenterveyshäiriöiden yhteyttä. Tilastotieteellisen aineiston perusteella skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien omaisilla on nähtävissä tavallista enemmän luovuutta.
”Geenit, jotka lisäävät psykiatristen ongelmien riskejä, voivat todella olla hyödyllisiä luovuudelle, niin kauan kuin yksilö on tarpeeksi terve voidakseen tehdä taiteellista työtä.”
