Ennen kuin möykkäät netissä, lue tämä kirja – ”Sosiaalisen median foorumit olisivat hedelmällisimpiä paikkoja”

Arvio: Verkkokeskustelujen osallistujilla tulisi olla edes alkeellinen käsitys siitä, mikä on hyvä argumentti.

filosofia
Teksti
Jyrki Alenius

’Vakiintuneiden vapaiden demokratioidenkaan yhteiskuntajärjestys ei automaattisesti turvaa totuuden voittokulkua, sillä niiden elinvoimaisuutta rapauttaa maailmalle levinnyt vääristelyn kulttuuri. Siinä vaalien populistiset ehdokkaat etsivät medianäkyvyyttä ja turhautuneiden kansalaisten suosiota räikeillä, faktoihin perustumattomilla väitteillä ja yksipuolisilla argumenteilla.”

Filosofian professori Leila Haaparannan ja filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluodon Johdatus tieteelliseen ajatteluun on kirjoitettu vanhan kirjan päälle. Se tutustuttaa tieteenfilosofian peruskäsitteistöön vaivattoman selkeästi. Lukija saattaa kysyä itseltään, että näin helppoako se tieteenfilosofia onkin. Sellaiset yleiset älylliset hyveet kuin selkeys, loogisuus ja totuudellisuus ovat useimpien saavutettavissa, jos viitseliäisyyttä riittää. Yleiset virhepäätelmätyypit aukeavat aika helposti, jolloin niitä osaa välttää omassakin ajattelussaan.

Ei ole liioiteltua sanoa, että sosiaalisen median foorumit olisivat hedelmällisimpiä paikkoja viettää aikaansa, jos osallistujilla olisi edes alkeellinen käsitys siitä, mikä on hyvä argumentti.

Johdatus tieteelliseen ajatteluun kysyy, mitä on tieto, kuinka totuus ja totuudellisuus määritellään, tai mitkä ne hyvän määritelmän kriteerit taas olivatkaan. Kirja perehdyttää tieteellisen selittämisen ja päättelyn periaatteisiin samalla kun se kurkistaa vaikkapa tieteen etiikan lähtökohtiin.

Professorien teos on klassikkoesitys, jolle ei voi kuin toivoa paljon lukijoita. Aihe on keskeinen ja tärkeä.