Canthin pääteesit
Suvi Ahola valottaa edelläkävijän työtä.
Nykykirjailijat ovat löytäneet Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuodesta inspiraatiota romaaniin, lastenkirjaan ja useisiin tieto- tai esseeteoksiin. Silmiinpistävää on, että kaikki kirjailijan kunniaksi ilmestyvät kymmenkunta teosta ovat naisten kirjoittamia. Vielä reilut sata vuotta Canthin aktiiviajan jälkeen pätee vahva jako – naiset kirjoittavat naisista ja miehet miehistä. Canthin ansioluetteloon kuuluu se, että naiset ylipäätään alkoivat kirjoittaa ja saada ääntään kuuluviin.
Toimittaja-kriitikko Suvi Aholan kokoama teos Mitä Minna Canth todella sanoi? tuo tätä edelläkävijän työtä hyvin esille. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että monet Canthin ajan ongelmat ovat yhä ajankohtaisia. Ahola pohtii muun muassa Canthin asemaa #metoo-liikkeen edeltäjänä.
Ahola on koonnut lainauksia Canthin teksteistä, muodostanut niistä aiheittain osastoja ja kirjoittanut jokaiselle osalle johdannon. Osiot käsittelevät lasten kasvatusta, naisten ja miesten eroja, kirjoittamista, rakkautta, köyhyyttä, uskoa ja naisen vanhenemista. Lehtikirjoituksista, kirjeistä ja kaunokirjallisesta tuotannosta on otettu lainauksia ja kokonaisia artikkeleita. Canthin ääni tulee esille monissa sävyissä. Hän kirjoittaa napakasti ja ankarasti, mutta myös iloisesti leikitellen.
Tekstivalikoima on kirjava, mutta aihekokonaisuudet pysyvät hyvin asiassa. Ne on valittu ja rajattu huolellisesti Canthin laajan tuotannon edustajiksi. Lukujen johdannot tekevät Canthin teksteistä nykylukijalle helpommin omaksuttavia.
