25 vuotta sitten

Idea suomalaisesta Millennium-teknologiapalkinnosta julkistettiin vuonna 1999. Uuden miljoonapalkinnon yksi tavoite oli agraarisen­ Suomi-kuvan päivittäminen. Se jaettiin ­ensimmäisen kerran vuonna 2004.

2 MIN

Amerikkalainen Arthur J. Collingsworth ehdottaa, että Suomi perustaisi Nobel-tasoisen kansainvälisen Millennium-palkinnon. Miljoonan dollarin palkinto annettaisiin vuosittain maailman etevimmälle huipputeknologian ja inhimillisten arvojen yhteensovittajalle.

Collingsworthin mielestä ensi joulukuun Helsingin EU-huippukokous voisi huipentua ensimmäisen Millennium-palkinnon juhlalliseen jakotilaisuuteen.

”Ainoa ongelma on se, että aikaa joulukuuhun on kovin vähän. Norjalla on rauhanpalkintonsa ja Ruotsilla muut nobelit. Suomella on hyvät edellytykset perustaa arvovallaltaan ja merkitykseltään ainakin samantasoinen palkinto, jonka jakamisesta päättäisi kansainvälinen tuomaristo.”

Collingsworth on pitkäaikainen Suomen ystävä. Hän on toiminut YK-yliopistossa, Kellogg-säätiössä ja useissa muissa kansainvälisissä humanitaarisissa tehtävissä.

”Vuosituhat vaihtuu. Miksi Millenniumia ei ole pohdittu filosofisesti – se avaa kokonaan uuden tason tulevaisuuteen ja voi käynnistää laadultaan mullistavan kehityksen. Jonkun tulisi uskaltaa näyttää suuntaa, organisoida ajattelijoita, tulevaisuuteen katsovia ihmisiä, näyttämään suuntaa. Kukaan ei ole uskaltanut ottaa tällaista askelta. Miksi Suomi ja suomalaiset eivät voisi tehdä sitä?”

EU-puheenjohtajuus tarjoaisi Collingsworthin mielestä Suomelle tilaisuuden profiloitua uudestaan kansainvälisessä yhteisössä. Millennium-palkinto olisi osa tätä uutta ilmettä. Taustana palkinnon uskottavuudelle ja arvostukselle olisi Suomen poikkeuksellinen kohtalo sekä suomalaisten selviytymiskyky. Nyt on aika lähteä luomaan visioita uudelle vuosituhannelle Eurooppaan ja globalisoituvaan maailmaan.

”Suomalaiset eivät ehkä itse osaa arvostaa omaa erityislaatuaan. Suomi on ainoa vanhan Venäjän imperiumin osa, joka kykeni kehittymään itsenäiseksi ja riippumattomaksi. Suomi on enemmän kuin menestystarina. Rehellisyys, vilpittömyys ja aitous eli oikeat arvot ovat täällä vielä voimissaan.”

Kuva Suomesta on todellisesta menestyksestä huolimatta Collingsworthin mukaan maailmalla vino: moni luulee, että Nokia on japanilainen yritys ja Suomi pieni maatalous­maa kylmässä Pohjolassa. 

SK 29/1999 Tapani Ruokanen: ”Millennium­-palkinto – Suomen lahja maailmalle?” 23.7.1999.