Roskartelusakki

Kun katsoo kaukaa, teoksesta piirtyy esiin iso, sinimusta kissa oranssia tiiliseinää vasten. Läheltä näkee, mistä otus on tehty: korva on muotoiltu kaurahiutale- ja teepaketeista leikellyistä soiroista, pohjan tiilet sommiteltu teepussipapereista.

Milla ja Petri Neuvonen esittelevät roskakokoelmiaan työhuoneellaan Tampereen Amurissa.

”Katso, miten hyviä suikaleita! Eihän näitä voi heittää pois”, Milla Neuvonen sanoo naureskellen.

Lautaselle on aseteltu herkullisen värisiä paperinpaloja, jotka on revitty elintarvikepakkauksista.

Roskatouhu hymyilyttää. Neuvosten valmiit taulut tekevät vaikutuksen. Ne ovat mestarillista valon ja varjon leikkiä.

Taiteilijanimeä BCEnsemble käyttävä aviopari aloitti roskataiteilun 2000-luvun alussa, kun Milla valmistui kuvataiteilijan AMK-koulutuksesta Tampereelta. Roskien pariin vei ahdistuneisuus uusien materiaalien kuten maalien käyttämisestä.

”Epäröin, onko taide niin tärkeää, että voisin kuluttaa siihen luonnonvaroja”, Milla Neuvonen kertoo.

Uran alussa Milla Neuvosen juttu oli tekstiilitaide, johon hän hyödynsi esimerkiksi vanhoja kravatteja. Isoja teoksia siirreltäessä Petri Neuvonen toimi usein autokuskina.

”Pikkuhiljaa se meni siihen, että Petri teki muutakin kuin roudasi ja ripusti.”

Nykyisin toinen liisteröi suikaleita, kun toinen ohjeistaa sommittelua matkan päästä. Käytännössä he pohtivat, mikä suikale edustaa valoa, mikä varjoa, ja kumpaa kulloinkin tarvitaan.

Kun aviopari työskentelee yhdessä, taiteellisia erimielisyyksiä ilmenee jatkuvasti.

”Ensin väitellään suurin piirtein kaikesta, eikä kumpikaan anna periksi. Sitten roska materiaalina ottaa ohjat, eikä lopputulos ole kompromissi, vaan jotain, mitä kumpikaan ei olisi yksin löytänyt”, Petri Neuvonen kertoo.

BCEnsemblen töissä näkyy leikkisyys. Kaksikolle on tärkeää, että taiteelliset ratkaisut syntyvät puolivahingossa, suunnittelematta ja pakottamatta. Roskassa Neuvosia inspiroi mahdollisuuksien rajallisuus. On käytettävä niitä värejä ja sävyjä, joita sattuu löytymään.

Pariskunta ei joudu dyykkaamaan materiaaleja, sillä heille lahjoitetaan roskaa. Hiljattain he ovat ottaneet vastaan esimerkiksi käytettyjä tennismailoja, tietokoneiden näyttöjä ja Taide-lehden vuosikertoja.

He hyödyntävät materiaaleja myös työpajoissa, joissa kuka tahansa voi päästä ”roskartelemaan”. Tänä keväänä Milla Neuvonen sai Suomen Kulttuurirahastolta apurahan roskartelutyöpajojen valmisteluun.

Kesällä 2024 BCEnsemble nähtiin Porin Suomi Areenalla viimeistelemässä teosta Roskapressa. Rikkinäisistä pitsiliinoista ja valoverhoista pahvista tehty hahmo imitoi vaali­mainoksia.

Porin lastenkulttuurikeskus Kruunupäässä on loppusyksyllä esillä BCE Ensemblen näyttely, johon taiteilijat ovat valmistaneet teossarjan Mikromuovisielut.

Alun perin siitä oli selvillä vain nimi. Käytettävissä oli messuilta pois heitettyjä pleksilaseja sekä sampoopulloista leikattuja, rei’itettyjä suikaleita, jotka olivat jääneet tuttavalta yli kierrätyskorujen valmistuksesta. Syntyi omaperäisiä tauluja: usean lasin taa hahmoteltuja, kerroksellisia kaupunkinäkymiä.

”Yritimme tehdä sieluja, mutta tulikin näitä tyhjiä rakennuksia. Ilmeisesti ihmisen sielu on tyhjä rakennus”, Milla Neuvonen pohtii.

Näyttelyä varten he ovat myös kierrättäneet omia teoksiaan. Heistä taiteen ei tarvitse olla ikuista. Teoksen voi myöhemmin vaikka leikata osiin tai hävittää. 

BCEnsemble: Silkkaa roskaa ja mikro­muovi­sieluja. Lastenkulttuurikeskus Kruunu­pää (Porilaistenkatu, Pori) 27.9.–11.12.2025.

OIKAISU

Juttua muokattu 25.9.2025 klo 10.00. Toisin kuin artikkelissa väitettiin, Roskapressa-teos ei koostu paperisilpusta ja elintarvikepakkausten pahvista vaan rikkinäisistä pitsiliinoista ja valoverhoista, joita ei voi enää ohjata kuluttajille tai teolliseen jatkojalostukseen.