Miksi suomalaisilla sotavangeilla on muistomerkki Lewesin kaupungissa Englannissa?

Ahvenanmaa
Teksti
Marjo Cunningham
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Erittäin harvinainen kansainvälinen yhteistyö huipentui viime lauantaina Lewesin pikkukaupungissa Etelä-Englannissa, kun Suomen ja Venäjän suurlähettiläät paljastivat suomalaisille sotavangeille pystytetyn muistomerkin.

Kuva Marjo Cunningham
Syrjäisen Lewesin hautausmaan muistomerkillä on yhteys Suomeen. Kuva Marjo Cunningham.

Venäjän tsaarin pystyttämä muistomerkki oli jo pahasti rapistunut ja lähes tyystin unohdettu.

Mutta miksi suomalaisilla sotavangeilla on muistomerkki Lewesin kaupungissa Etelä-Englannissa?

Englanti, Ranska ja Turkki kävivät Krimin sotaa Venäjää vastaan vuosina 1854-56, mutta sota ulottui Itämerelle asti. Tuohon aikaan Suomi oli Venäjän vallan alainen, ja Venäjälle Ahvenanmaa oli tärkeä strateginen tukikohta.

Saarimaakunnan turvaksi rakenteilla olevaa Bomarsundin linnoitusta puolustamaan oli venäläisten lisäksi komennettu Turun tarkk’ampujapataljoonan kolmas ja neljäs pataljoona.

Ja niin kauhia oli Oolannin sota, että loppujen lopuksi Bomarsundin linnoitus, se fästinki, ammuttiin murskaksi. Osa vangiksi otetusta sotaväestä vietiin Englantiin Lewesin kaupunkiin, missä sattui olemaan tyhjäksi jäänyt vankila.

Puolitoista vuotta kestäneen vankeutensa aikana suomalaisvangit sepittivät kaikkien tunteman laulun Oolannin sodasta. Teksti päätyi erään vangin muistikirjasta muun muassa vuonna 1918 julkaistuun Sotilaan laulukirjaan.

Nykyinen muistomerkki vuodelta 1877

Sattumalta, noin kymmenisen vuotta sitten, Oolannin sodan laulun alkuperäinen teksti löytyi. Asiaa tarkemmin tutkittaessa selvisi, että vankeuden aikana kuolleille sotavangeille pystytetty muistomerkki on yhä tallella Lewesin hautausmaalla.

Ensimmäisen muistokiven pystyttivät kotiin lähtevät sotilaat 28 kuolleen aseveljensä muistoksi. Nykyisen, isomman ja kestävämmän obeliskin muotoisen monumentin rakennutti Venäjän tsaari Aleksanteri II vuonna 1877.

Memorial 1877
Muistomerkin pystytyspäivä vuonna 1877. Kuva The Sussex Archaeological Society.

Englannin kanaalin sumusateiden ja tuulten tuiverruksessa tämä tsaarinkin rakennuttama obeliski oli vuosikymmenien jälkeen siinä kunnossa, että Lewesissä toimiva kaupungin ulkonäöstä huolehtiva kansalaisjärjestö puuttui asiaan. Järjestön pyynnöstä Neuvostoliiton suurlähetystö kunnosti tsaarin monumentin vuonna 1957.

Mutta 2000-luvulle tultaessa sen nimet ja tekstit olivat taas alkaneet pahasti hiipua, koristeellisesta rististä oli irronnut suuria palasia ja kaikenlaista kasvullisuutta oli ryöminyt jalustalle.

Muistomerkkiin on kaiverrettu seuraavat nimet, kuolinvuoden mukaisessa järjestyksessä:

1854:
Johan Mast, Gustaf Husar
1855:
Johan Hellen, Gustaf Kyro, Victor Wilander, Joel Jalo, Matts Lindstrom, Johan Rof, David Kihl, Carl Udd, Matts Hellman, Carl Wecktars, Michel Gronroos, Victor Wass, Carl Grod (Sergeant)
1856:
Michel Sett, Micha Mild, Johan Oinstrom, Matts Asp, Carl Lind, Joseph Storm, Abraham Lindfors, Erik Kivi, Matts Mort, Adolf Granat, Matts Lilja, Carl Boll, John Kive

(Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy paitsi tietoa muistomerkistä myös nimilista, mutta listassa on joidenkin nimien kohdalla kysymysmerkkejä.)

Suomi ja Venäjä maksoivat restauroinnin

Yksi historiaan perehtynyt ja perinteitä arvostava kansalainen sattui olemaan Suomen Lontoon suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi, joka muistomerkin surkean kunnon nähtyään ryhtyi toimeen tilanteen korjaamiseksi.

Toinen innostunut ja oman maakuntansa Ahvenanmaan historiasta kiinnostunut henkilö oli kansanedustaja Elisabeth Nauclér, Ahvenanmaan edustaja Suomen eduskunnassa.

Ratkaisevan tuen obeliskin kunnostamiselle antoi Venäjän Federaation suurlähettiläs Aleksandr Yakovenko, joka piti selvyytenä sitä, että muistomerkki on tärkeä osa Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa. Nyt restauroinnin hoitavat ja maksavat Suomi ja Venäjä yhteistuumin.

Suojellun muistomerkin restaurointiin piti hankkia luvat kirkolta ja Britannian museovirastoa vastaavalta laitokselta. Reatautointi maksoi 8 400 puntaa eli noin 10 000 euroa.

Myös Ahvenanmaalla on ymmärretty historiallisen monumentin merkitys. Elisabeth Nauclérin mukaan Lewes-projektin rahoittamiseen on maakuntahallituksen lisäksi osallistunut vakuutusyhtiö Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag, Olof M Janssons Stiftelse för Åländsk Historisk Forskning sekä englantilainen merivakuutusalan johtaja ja Ahvenanmaan ystävä Timothy Fitzgerald-O’Connor.

Suomen ja Venäjän suurlähettiläät paljastivat suomalaisille sotavangeille pystytetyn muistomerkin viime lauantaina 28. syyskuuta.

28 sotavangin haudan kunnostaminen ja juhlallinen uudelleenpaljastaminen suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä muistuttaa myös siitä, että Oolannin sodan päättänyt Pariisin rauha (1856) johti lopulta Ahvenanmaan demilitarisointiin ja kansainvälisen sopimuksen vahvistamaan itsehallintoon, joka toimii esimerkkinä monille muille maille kaikkialla maailmassa.

Juttu julkaistu 30.9. klo 15.16, juttua täydennetty klo 16.40 muistomerkkiin kaiverretulla täydellisellä nimilistalla.