Miksi elokuvatuotannot sivuuttavat Suomen? Tässä syy

elokuva-ala
Teksti
Kalle Kinnunen
Rare Export
Elokuvassa Rare Export tämä paikka esittää poroteurastamoa Korvatunturin kupeessa. Todellisuudessa kuva on Pohjois-Norjasta, Tromssan kaakkoispuolelta. Kuva Mika Orasmaa / Cinet.

Suomi on menettämässä kansainvälisen kilpailukykynsä audiovisuaalisen alan, etenkin elokuvien tuotantopaikkana. Moni muu länsimaa tarjoaa elokuvatuotannoille muun muassa verohelpotuksia, Suomi ei.

Esimerkiksi fantasiaseikkailu Rare Exports tapahtuu Suomen Lapissa, mutta se kuvattiin Norjassa.

”Tärkeintä olivat maisemat. Mutta Pohjois-Norjassa on myös elokuvakeskus Film Camp, jolla on studiot sekä alueellinen elokuvarahasto. Rahoituksesta 20-25 prosenttia tuli tätä kautta Norjasta”, kertoo elokuvan tuottaja Petri Jokiranta Cinet-yhtiöstä.

Joulupukkitarina saa joulukuussa ensi-iltansa Suomen ohella muun muassa Britanniassa.

Suomessa ratkaisua etsitään nyt alueellisista tukirahastoista tai veroinsentiiveistä eli -kannusteista. Ulkomaisia kuvausryhmiä ja alan jälkituotantoa houkuteltaisiin Suomeen - ja kotimaisia pysymään maassa - sillä, että tuotantokuluista palautettaisiin suunnilleen arvonlisäveroa vastaava osuus. Asiaa on ryhtynyt ajamaan Favex ry, audiovisuaalisen alan viennin etujärjestö.

”Periaate on, että jos ulkomaalainen taho investoi esimerkiksi miljoona euroa kuvauksiin Suomessa, annetaan sille vähintään kaksikymmentä prosenttia takaisin. Me ajamme yksinkertaista mallia, joka pohjautuu rahastoihin”, kertoo toiminnanjohtaja Petra Theman Favexista.

Rahat tulisivat valtiovarainministeriöltä. ”Niitä hallinnoisi erillinen taho, joka voisi olla elokuvasäätiön alaisuudessa tai erillään, esimerkiksi verohallinnon tai kulttuuriministeriön alaisuudessa”, Theman kuvailee.

”Myös talousvaikeuksissa olevat maat, kuten Irlanti ja Islanti ovat jatkaneet insentiivien tarjoamista, koska edut on havaittu kiistämättömiksi.”

Studiokuvat Australiassa

Kuvauspaikkana Suomen Lapin kanssa kilpaileva Norja tarjoaa nyt kahdenkymmenen prosentin palautuksia.

”On turha kuvitella, että meidän Lappimme olisi niin erikoinen, että juuri sinne haluttaisiin, jos Norjassa tekeminen on viidenneksen halvempaa”, sanoo Iron Sky -tieteiselokuvaa tuottava Tero Kaukomaa Blind Spot -yhtiöstä.

”Ruotsissa ei ole veroinsentiivejä, mutta alueelliset rahastot houkuttelevat kansainvälisiä tuotantoja.”

On vaikea arvioida, kuinka monelle ulkomaiselle elokuvalle on valittu muu kuvausmaa siksi, ettei Suomella ole houkuttimia. Helpompaa on laskea kotimaisia elokuvia, joita tehdään ulkomailla.
Mannerheim-elokuvan kuvaukset alkavat Unkarissa elokuussa.

”Saksan ja Unkarin veroinsentiivit vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että rahoitus saatiin vihdoin kuntoon”, Solar Filmsin tuottaja Markus Selin kertoo.

Iron Skyn studio-osuudet kuvataan Australiassa. Siellä tuotantoyhtiölle palautetaan jopa 40 prosenttia käytetystä rahasta. Järjestelmä on luonut Australiaan kukoistavan elokuvateollisuuden. Maassa kuvataan jatkuvasti Hollywood-tuotantoja.

”Tämä on matematiikkaa. Suomessa olisi tietenkin vaivattominta tehdä elokuvaa. Jos meillä olisi palautusjärjestelmä, päätös olisi ollut helppo”, Tero Kaukomaa sanoo.

Useiden Aleksi Bardyn Helsinki Filmin elokuvien jälkitöitä on tehty insentiivien vuoksi ulkomailla. ”Kuvaavaa on, että Yhdysvalloissakin insentiivit ovat käytössä kaikissa osavaltioissa paitsi Kaliforniassa. Se todistanee, ettei kyse ole kulttuuripuuhastelusta vaan raaoista taloudellisista tosiasioista.”

Uutta vetoa matkailuun

Alueelliset elokuvarahastot ovat herättäneet kiinnostusta etenkin keskustan poliitikoissa. Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk) toivoo, että rahastot tai verohuojennukset etenisivät pian. Kyse ei ole siitä, että kulttuuriala haluaisi itselleen lisää rahaa.

”Kun puhutaan ulkomaisten elokuvien tekemisestä täällä, se on ennen kaikkea liiketoiminnan edistämistä.”

Elokuva- ja televisiotuotannot auttavat välillisesti myös matkailualaa, Manninen uskoo. Sormusten herra -elokuvatrilogian maisemia pidetään keskeisenä syynä siihen, että turistien määrä Uudessa-Seelannissa kasvoi viime vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla 40 prosenttia.

Viime vuonna Ilomantsissa kuvattu ja sinne näkyvästi sijoittuva Tatort-poliisisarjan jakso sai Saksassa yli kuusi miljoonaa katsojaa.