Mikko Rimminen leikkii suomen kielellä mutta ei moraalilla – Uutuus näyttää ”vatkulimaisen” kaaoksen

Arvio: Hieman lapsenomainen komiikka pehmentää Rimmisen uutuuden ihmiskuvaa.

kirjat
Teksti
Herman Raivio

Jos olet joskus miettinyt turhautuneena sanaa jollekin epämääräiselle asialle, Mikko Rimminen on todennäköisesti jo keksinyt sen.

Rimmisen viidennessä romaanissa Maailman luonnollisin asia esimerkiksi nahkapohjaisista kengistä kuuluu ”siipivä läyske” ja kaaoksen rakenne on ”vatkulimainen”. Kirjailija tunnetaankin laajasta kielimateriaalistaan.

Kielellisesti kirjassa tapahtuu paljon, ulkoisesti vähän.

Ollaan Berliinissä, mahdollisesti tulevaisuudessa. Maisema on sävyttynyt harmaalla. Ernst elää valjua elämää, jota piristävät vain naapurin kissa ja työpaikan Sonia. Rutiinit muuttuvat uuden tehtävän myötä: Ernstin pitää valvoa kellarilaboratoriossa salaperäistä kuutiota. Koska kuutio voi vaikuttaa ihmiseen, Ernst tarkkailee myös muutoksia itsessään.

Sitten ”Ernstin elämä suistuu jonkinlaiseen ’vähintäis-harmilliseen’ kaaokseen, kuutio valtaa pelottavalla vauhdilla törmäilytilaa Ernstin huolella vaaliman, kurissa ja järjestyksessä pitämän pään sisällä”.