Sukupuoli on mahdollisuus

Epätoivoa ja raivoaktiivisuutta.

romaani
Teksti
Kaisa Neimala

Kiihkeästi ajankohtainen Valerie Solanas -romaani ei alkukielisenä ole upouusi. Sara Stridsbergin kirja on ilmestynyt jo 2006. Sen jälkeen Stridsberg kirjoitti Ruotsissa huomiota ja kunnioitusta herättäneen teoksen Niin raskas on rakkaus ja päätyi Ruotsin akatemian, aikoinaan kovin arvovaltaisen kirjailijaryhmän, jäseneksi. Niin raskas on rakkaus ilmestyi Outi Mennan suomentamana jokseenkin tuoreeltaan 2016.

Mennan vahvasti kääntämä Unelmien tiedekunta odotteli Suomeen päätymistään toistakymmentä vuotta. Ilmestyminen osuu, kuten edellä jo intoilin, kiihkeästi ajankohtaiseen hetkeen. Päähenkilö, yhteiskunnallinen taistelija Valerie Solanas, on miesten vastustamisen raivoaktiivi. Hän ei tyydy miesten väärän käyttäytymisen torjumiseen, kuten tämänhetkinen #metoo-liike, vaan tarttuu aseeseen. Hänen tunnetun manifestinsa mukaan ”olla mies tarkoittaa olla vajavainen, tunteellisesti rajoittunut; miehuus on rajoittava sairaus ja miehet ovat emotionaalisesti rampoja”.

Toinen ajankohtaissattuma on Ruotsin akatemian harmillinen ja häpeällinen myllerrys. Stridsberg ei liene syypää vaikeuksiin, mutta jätti paikkansa huhtikuussa.

Ainakin romaanikirjailijan lahjakkuus on hänellä kohdallaan. Ihastuksesta hengästyneenä luen Valerien elämän vaiheiden kuvausta, toinen toistaan vaikeampia hetkiä. Lapsuus oli ”epätoivoisia, onnellisia päiviä likaisine ikkunoineen ja huonoine ruokineen”. Opiskelijana Valerie on etevä ja heittelehtivästi onneton. Aikuisuus kerää moninaista draamaa. ”Sukupuoli ei ole vankila. Se on mahdollisuus.”