Tuohelle piirretty
Metsänpeitto syntyi rakkaudesta metsiin. Kahdeksan puulajia sai oman tarinansa.
Inkeri Aulan lapsuudenkodin pihalla Joensuun Kanervalassa kasvoi hopeapaju, johon hän tapasi kiivetä miettimään syntyjä syviä. Tuttujen luona kyläillessä hän livahti metsään tapaamaan käkkyräistä mäntyä. Ja kodin lähimetsän maagisessa maailmassa hän seikkaili salaisilla poluillaan.
Aulan (s. 1978) rakkaus puihin ja metsiin ei ole hiipunut aikuisenakaan. Se ilmenee antropologin työssä tutkimuksena ihmisten suhteesta ympäristöönsä ja ennen kaikkea kuvataiteilija Sanna Hukkasen (s. 1978) kanssa tehdyssä sarjakuvakirjassa Metsänpeitto.
”Olemme Sannan kanssa lapsuudenystäviä”, Aula sanoo. ”Rakkaus puihin yhdistää meitä. Halusin kehittää yhteisen hankkeen, koska asumme kaukana toisistamme ja halusin nähdä Sannaa enemmän. Ajatus sarjakuvasta tuli Sannalta.”
Hukkanen on julkaissut aiemmin kaksi sarjakuvakirjaa. Kaikin puolin kaunis Metsänpeitto on iso harppaus lajissa. Piirrokset huokuvat tunnelmaa. Eri tarinoissa on käytetty eri tyylejä ja tekniikoita. Koivusta kertova luku on jopa piirretty tuohelle.
