Maanviljelyn ylistys

Vergiliuksen runoissa älykäs viljelijä ymmärtää luontoa ja luo mehiläisille turvalliset olosuhteet.

Runoelma
Teksti
Virpi Alanen

Roomalainen runoilija Vergilius (70–19 eaa.) on vaikuttanut eurooppalaiseen ajatteluun paljon. Hänen kirjoituksissaan on yhtäläisyyksiä nykyisinkin ajankohtaiseen tapaan arvostaa luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta. Georgica on upea luonnoneepos, jossa korostuu rakkaus maaseutuun.

Vergiliuksen näkemys maalaisista oli humanismin historiassa uusi askel, sillä se kumosi aiemmin vallalla olleen näkemyksen siitä, että sivistys liittyisi kaupunkilaisuuteen.

Vergilius kuvaa maanviljelijää järkeväksi ja ylistää luontoa kunnioittavaa, suunnitelmallista työtä. Teoksesta välittyy luonnon maisemien elävä vehreys ja ihmisen rooli vehreyden vaalijana. Kun Georgica syntyi 37–29 eaa., ajat olivat vaikeat. Käytiin kansalaissotaa, ja maanviljelijöillä oli vaikeuksia laman vuoksi.

Nyt Georgica on julkaistu suomennoksena, josta löytyvät teoksen kaikki muodot: ensi kertaa kokonaisena julkaistu heksametrisuomennos, helppolukuisempi proosamuotoinen suomennos ja latinankielinen alkuteksti. Juuri tällainen kuuluu antiikin kirjallisuuden suomennoksen olla. Lukija voi valita ja halutessaan vertailla versioita joutumatta hankkimaan useita eri niteitä.