Kansakunnan pulssilla
Laadukas konserttiäänite vie hetkeen ennen läpimurtoa, Matti Komulainen kirjoittaa.
Saapuessaan San Franciscoon huhtikuussa 1968 Johnny Cash oli viikon täyteartisti. Mieliä olivat vastikään myllertäneet ilmiöt psykedeliasta happorockiin, ja kansa janosi jotain uutta. Kantri ei sopinut odotuksiin. Grateful Deadin kaltaisten tuoreiden nimien kotilavana tunnettu Carousel Ballroom täyttyikin vain noin kolmasosaltaan.
Se ei kuulu lopputuloksesta. Äänimies Owsley Stanley nauhoitti keikan, ja nyt tallenne on julkaistu virallisesti. Laadukas konserttiäänite toistaa tarkasti lavan tapahtumat ja yleisön reaktiot. Cash on sinut yleisön kanssa ja kuulostaa rennolta.
At the Carousel Ballroom, April 24, 1968 on itse asiassa enemmän kuin vain dokumentaatio Johnny Cashista. Settilistaan sisältyy kaikkea särmikkäästä kantrista Woody Guthrien folkiin ja tuolloin parikymppisen Bob Dylanin kynäelmiin. Lisäksi taltioinnin aikaan Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa vastakulttuurin kuohunta törmäsi poliittisiin jännitteisiin. Kytköksineen musiikki oli enemmän kuin musiikkia.
Johnny Cash edusti monille todellisuutta. Laulut kertoivat usein karuista kohtaloista ja marginaaliin joutuneista ihmisistä. Kansalaisoikeustaistelun repimässä maassa teosvalinnat saattoi nähdä yhteiskunnallisina kannanottoina. Ohjelmassa olivat muun muassa kahlevankilaulu Going to Memphis ja Amerikan alkuperäiskansojen sorrosta kertova Ballad of Ira Hayes.
