Kahtia jaettu rooli
Kun Sam Taskinen astelee parin viikon kuluttua Aleksanterin teatterin lavalle As One –kamarioopperan toisena päätähtenä, hän on harvinaisen oikeassa paikassa.
Taskinen, 33, on transtaustainen nainen, joka tekee näyttämöuraa Saksassa. As One puolestaan kertoo transgender-taustaisesta Hannahista.
Laura Kaminskyn säveltämä teos kantaesitettiin New Yorkissa 2014. As One sai positiivisen vastaanoton yleisöltä ja kriitikoilta. Tuoretta oopperaa on esitetty Yhdysvalloissa ahkerasti.
Pääosa on jaettu kahtia, ”Hannah ennen” ja ”Hannah jälkeen”. Jälkimmäisen roolin tekee syntymässään naiseksi määritelty Melis Jaatinen.
Sam Taskinen on ääneltään dramaattinen bassobaritoni, ja hänet on roolitettu Hannahiksi ennen.
Musiikin ja libreton yhteys on As Onessa poikkeuksellisen tiivis. Hannahin hahmo perustuu libreton toisen kirjoittajan Kimberly Reedin omiin kokemuksiin.
Oopperan Hannah lähtee pieneltä paikkakunnalta suureen maailmaan etsimään vapautta. Taskinen on kotoisin Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta.
Kun Taskinen osallistui vuonna 2010 television X Factor -kilpailuun, hänen miessuhteestaan revittiin otsikoita, joita hän ei olisi kaivannut. Kimberly Reed taas joutui oopperansa myötä julkisuuteen, osittain pakotettuna.
Taskinen ei kuitenkaan näe suoraa yhtäläisyyttä Hannahin ja oman elämänsä välillä. Hän ei kokenut Lappeenrannassa sortoa silloisen seksuaalisen suuntautuneisuutensa vuoksi.
Toisaalta sukupuoli-identiteetin vaihtuminen – ensin miehestä muunsukupuoliseksi ja myöhemmin naiseksi – tapahtui ulkomailla.
”Pitkään pidin itseäni muunsukupuolisena, joka oli ympäristön painostuksesta joutunut näyttelemään miestä”, Taskinen kertoo.
”Naisidentiteettini selkiytyi muutama vuosi sitten, vaikka pohjimmiltani olen aina jollain tasolla tiennyt sen.”
Taskinen työskentelee tällä hetkellä kiinnityksellä Kasselissa valtionteatterissa. Työpaikalla Taskisen uusi identiteetti otettiin vastaan hyvin.
”Asiaa ei voinut enää kiertää. Kun on rooli, sitä on mitä rooli vaatii. Olen ollut lavalla niin miehenä kuin naisena.”
”Konsertti on silti eri asia. Siinä yleisön edessä ollaan omalla persoonalla. En voinut enää laulaa miesten vaatteissa.”
Taskinen seurasi Suomessa käytyä teatterikeskustelua, jossa cis-sukupuolinen näyttelijä koettiin ongelmallisena transnaisen roolissa.
Baritoni korostaa, että roolitukset pitää saada tehdä yhä sukupuolesta vapaana – ovathan muun muassa naisten tekemät mezzosopraanojen housuroolit ikiaikaisia klassikoita.
Tie ei siis olekaan kaksisuuntainen?
”On ja ei”, Taskinen pohtii.
”Siinä on hirveän iso ero, onko kyse enemmistöstä vai vähemmistöstä. Vähemmistöille varta vasten kirjoitettuja rooleja on todella vähän. Sorrettujen vähemmistöjen edustajien on miltei mahdotonta päästä rooleihin, jotka liittyvät heidän elämiinsä millään tavalla. Siksi olisi tärkeää, että nämä harvat mahdollisuudet annettaisiin heidän tehtäväkseen.”
Taskinen tekee talvella transtaustaisen roolin toisessa oopperateoksessa, ja häntä on kysytty As Onen Hannahiksi muun muassa Yhdysvaltoihin.
Äänensä vuoksi hän arvelee kuitenkin tekevänsä jatkossa enimmäkseen miehelle kirjoitettuja osia. Dramaattisten bassobaritonien roolit ovat lähinnä miehiä ja jumalhahmoja.
”Se nostaa taustani vuoksi minulle asetettua vaatimusta korkeammalle kuin mitä miehiltä pyydetään.”
Taskinen ei aio käydä sorkkimaan äänihuuliaan, vaikka moni sukupuoltaan korjannut niin tekee.
”Ääni on kuitenkin minun työkaluni. Ja vaikka se ei ulkopuolisille siltä kuulostakaan, minulle ääneni on ollut aina feminiininen.”
Taskinen on kysytty lied-laulaja, jolla on toistaiseksi kahden vuoden kiinnitys Kasselissa.
Jatkossa hän aikoo keskittyä vapaan tekijän uraan.
”Saksassa oopperaa tekee paljon nuoria tekijöitä, ja se on jatkuvasti muutoksessa oleva taidemuoto. Haluan asua muualla ja tehdä rooleja ja konsertteja kaikkialla maailmassa, taiteen ehdoilla.”
Laura Kaminsky (musiikki), Kimberly Reed, Mark Campbell (libretto), Ville Salonen (ohjaus): As One. Aleksanterin teatterissa (Bulevardi 23, Helsinki) 19., 20. ja 21. elokuuta.