Salaperäinen mestari
Hilma af Klint saa dokumentissa arvostusta, jota elinaikana ei herunut.
Abstraktin taiteen uranuurtaja Hilma af Klint (1862–1944) ei saanut arvostusta elinaikanaan. Myöhemmin kävi ilmi, että monet hänen muotokokeilunsa olivat ensimmäisiä laatuaan maailmassa. Wassily Kandinsky sai keskeisiä ideoitaan af Klintiltä heidän yhteisen tuttavansa Rudolf Steinerin kautta, vihjaa dokumentti Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen.
Saksalaisohjaaja Halina Dyrschka kertoo taiteilijan tarinaa hieman steriilisti. Siihen on syynsä. Taiteilijan yksityiselämästä tiedetään vähän, koska hän eli vuosikymmenet melkein erakkona ja tuhosi kirjeenvaihtonsa. Dyrschka kritisoi ruotsalaisten kyvyttömyyttä hyväksyä af Klint maansa suurimmaksi kuvataiteilijaksi. Syyksi hän nostaa mystiikan pelon. Se tosin vaivaa dokumenttiakin.
Hilma af Klint oli filosofinen toisinajattelija, joka ammensi salatieteistä ja spiritismistä. Teosofiset ihanteet dokumentti esittelee niiltä osin kun ne tukevat af Klintin vapautumista asenteiltaan ahtaassa yhteiskunnassa, mutta okkultismi jää tekniseksi yksityiskohdaksi. Harmi, sillä 1900-luvun alun esoteeriset virtaukset vaikuttivat taiteilijan muotokieleen ratkaisevasti.
Dokumentin pääteema on taidemaailman historiallinen seksismi. Vuosisatojen ajan naiset eivät kerta kaikkiaan kelvanneet kaanoniin. Ylipäänsä esille pääsy oli liki mahdotonta kenelle tahansa, mikäli tukena ei ollut mielipidevaikuttajia. Hilma af Klintillä oli näyttelyitä, mutta ne jäivät huomiotta. Altavastaajan tarina saa kliimaksin, kun elokuva listaa viimeisimpien af Klint -näyttelyjen kävijämääriä. Valkokangas täytyy lehdistön poskettomistakin hehkutuksista, banaalista mainospuheesta.