Kirjan vai ihmisen kriisi?
Kun ihminen lukee, hänen ei tarvitse esiintyä ja olla jotakin mieltä juuri sen hetkisistä virikkeistä, kirjoittaa professori Pirjo Hiidenmaa.
Espanjalainen historioitsija Irene Vallejo kuvaa kirjan merkitystä kirjassaan Papyrus. Kirjan katkeamaton tarina (suom. Taina Helkamo): ”Kirjojen ansiosta meille on siirtynyt sellaisia aikanaan esi-isiemme mieleen juolahtaneita ajatuksia, hämmästyttävän hyvin aikaa kestäneitä ajatuksia kuten ihmisten välinen tasa-arvo, mahdollisuus valita johtajamme, ajatus siitä, että lasten on parempi olla koulussa kuin raataa työssä ja halu käyttää julkisia varoja sairaiden, vanhojen ja heikkojen hoitamiseen.”
Kirja on muodoltaan suljettu. Jos jättää lukemisen kesken, voi rauhassa paneutua uudelleen tekstiin eikä tarvitse miettiä, mitä on päivitetty tai mitä uusin kommentaattori on sanonut ja mihin suuntaan ajatuskulut ovat tauon aikana kääntyneet. Keskittyminen on arvo sekin, niin kuin se, ettei aina tarvitse esiintyä ja olla jotakin mieltä juuri senhetkisistä virikkeistä.
Hyvässä tietokirjassa on selkeä aihe. Se voi olla aamutakki tai ankerias, mutta kirja ei jää siihen vaan se avaa lukijalle monta lukutapaa.
