57 jännää ­elämää

tietokirja
Teksti
outi hytönen

Harva tietokirja yltää Suomessa 40 000:n myyntilukuihin ja saa rinnalleen oheistuotteita kuten seinäkalenterin. Näin kävi Maria Petterssonin teokselle Historian jännät naiset (Atena, 2020). Pettersson osui naiselämäkertabuumissa sopivaan rakoon: jännien naisten minielämäkertojen kokoelmassa yhdistyi unohdettujen naisten tarinoiden nostaminen ja tytöille suunnattujen supernaisten esittelykirjojen muoto.

Suomen historian jännät naiset on paksumpi kuin edeltäjänsä. Lukujen otsikoihin on valittu 57 naista. Kaikki eivät ole suomalaisia, mutta kaikki liittyvät Suomen historiaan. Esimerkiksi Neuvostoliiton hyväksi toiminut taitava vakooja Marija-Emma Schul-Martin on mukana, koska hänen ovela työnsä päättyi Suomessa.

Suomalaiset jännät naiset puolestaan ovat seikkailleet ympäri maailmaa, joten jälleen mukana on historiaa eri elämänaloilta sirkuksesta piikomistyöhön, runonlaulannasta vähemmistöaktivismiin. Jokunen tuttu nimikin sattunee monelle lukijalle eteen, omista mielenkiinnon kohteista riippuen. Lotta-aktiivi ja kansanedustaja Hilja Riipinen on saanut poikkeuksellisen pitkän luvun, mutta ei Pettersson ole epäröinyt kirjoittaa sellaisistakaan henkilöistä, joista tietoja on säilynyt hyvin vähän, kuten jättiläiskoollaan ihmetyttäneestä Rosa Wedstedistä.

Valikoiman monipuolisuus tekee teoksesta alusta loppuun mielenkiintoisen. Suuret saavutukset eivät ole olleet valinnan kriteeri, pikemminkin erikoiset käänteet ja omistautuminen aikoinaan poikkeukselliselle alalle.