Itse-epäilyn ulottuvuudet

Keskeinen teema on toksinen itse-epäily, Virpi Alanen kirjoittaa.

romaani
Teksti
Virpi Alanen

Vaikka Rachel Cuskin romaani Toinen paikka vaikuttaa aluksi tavanomaiselta, jopa kliseiseltä kuvaukselta naisen ja miehen välisestä jännitteestä, teos pääsee yllättämään psykologisella kerrostuneisuudellaan. Cusk käsittelee muun muassa sisäistettyä naisvihaa, itseinhoa ja pelkoa. Hän johdattaa lukijan vaivihkaa ihmismielen syvyyksiin.

Romaani perustuu taidemesenaatti Mabel Dodge Luhanin vuonna 1932 julkaistuun muistelmateokseen, jossa Luhan kertoo kirjailija D. H. Lawrencen vierailusta luonaan. Cuskin kerronnassa on lawrencemaista, miltei äitelän puolelle menevää vihjailua seksuaalisesta jännitteestä. Painotus on silti psyykkisessä toiminnassa, jonka kokija ja kertoja on nainen nimeltä M.

”Nainen” tosiaan on päähenkilön keskeisin määre, vaikka hän on myös kirjailija. M kutsuu vierastaloonsa taiteilija L:n – joka on taiteilijuutensa ohella mies. Päähenkilökertoja kuvaa miestä paholaismaiseksi, miehisestä vapaudestaan nautiskelevaksi egoistiksi. Tarinan edetessä lukija joutuu arvioimaan uudelleen, kuka tarinan varsinainen egoisti lopulta onkaan.

Päähenkilö kertoo, ettei ole koskaan tuntenut itseään erityisen naiselliseksi. Siksi tuntuukin koomiselta, että hänen ajattelunsa vaikuttaa koostuvan lähes pelkästään oman naiseuden vatvomisesta.