Viimeinen kesä?

nuortenkirjat
Teksti
Virpi Alanen

Nuoren Alma-tytön kesäseikkailussa iloiset ja synkät hetket vuorottelevat. Anne Leinosen Elokuussa minä kuolen on tunnelmaltaan kuin sekoitus kauhufantasiaa, kansanperinnettä, Frances Hodgson Burnettin Salaista puutarhaa ja Hayao Miyazakin Henkien kätkemää. On vanhoja taloja hieman villiintyneessä luonnonmaisemassa, suuria puita ja onkaloita tutkittavaksi.

Noin 13–15-vuotiaille suunnattu teos käsittelee tälle ikäryhmälle ajankohtaisia asioita: alkavaa itsenäistymistä, suhdetta vanhempiin ja ystävyyden merkitystä. Kesään mahtuu jännittäviä asioita, kuten ensisuudelma ja ensimmäisten kuukautisten alkaminen. Kaikkea varjostaa kuitenkin kuoleman pelko, ja pelkojen voittaminen onkin romaanin keskeinen teema. Pohjavire on hyvin murheellinen, mutta päähenkilön sisäisen maailman avartuminen tuo tarinaan monipuolisia tunteita.

Kaiken on joskus kuoltava. Ja se on niin epäreilua!” isoäitinsä kuolemaa sureva päähenkilö sanoo. Hän uskoo saaneensa isoäidin korun välityksellä kirouksen, jonka johtaa kesän päätteeksi hänen omaan kuolemaansa.

Tietoisuus oman lopun lähestymisestä saa nuoren heittäytymään seikkailuun. Hän menee naapurin Mian kanssa Juurankomaahan, jonka pelottavan konkreettisissa harhanäyissä on piirteitä kansanuskomusten alisesta maailmasta ja maahistarinoista.