Mitä tapahtui punkin jälkeen?
1980-luvulla uuden suomalaisen rockin keskus sijaitsi Lepakossa.
Mainiota sarjakuvateosta Maalaispunkin päiväkirjaa on laajennettu toisen kerran. Joko nyt riittäisi?
Maalaispunkin lopullinen päiväkirja leviää niin moneen suuntaan, että siitä ei edes kannata puhua pelkkänä sarjakuvateoksena. Runsaiden valokuvien, haastattelujen ja historiikkien ansiosta sarjakuva laimenee vain yhdeksi elementiksi muiden rinnalle.
Sarjakuvan keskeinen vahvuus on subjektiivinen näkökulma. Käsikirjoittaja Pauli Kallio tutustui punkiin 1970-luvulla Pohjois-Pohjanmaan Nivalassa. Hän ystävystyi pihtiputaalaisen Ratsia-yhtyeen moottorin Jyri Honkavaaran kanssa. Honkavaaran hahmossa kiteytyy suomalaisen punkin ihanne – energisyys ja maailman katselu suurin, avoimin silmin. Piirtäjä Kyky Ahosen karkeassa jäljessä on hyvä henki.
Kallio ja Honkavaara uskoivat punkiin täysillä. Se näkyy nuorukaisten herttaisessa mutta ehdottomassa asenteessa.
