Muunlajinen ­ihminen

esseet
Teksti
Silvia Hosseini
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Onko eläinten hyötykäyttö väärin? Miten suhtautua muiden lajien kärsimykseen? Riikka Kaihovaara jatkaa ihmisen luontosuhteen punnitsemista teoksessaan Vieras eläin ja muita uusia luontokappaleita. Siinä missä esikoisesseekokoelma Villi ihminen ja muita luontokappaleita (2019) keskittyi metsiin ja maisemiin, ovat fokuksessa nyt kasvit ja eläimet.

Kaihovaara pyrkii holistisempaan ymmärrykseen luonnosta ja ihmisen osasta. Näkökulma ei ole eläinaktivistin tai -eetikon. Dokumentaristi-kirjailija suhtautuu huvittuneen kriittisesti ajattelijoihin, jotka yrittävät­ soveltaa moraalikäsityksiään luonnon toimintaan.

Esseissä perataan muun muas­sa Elisa Aaltolan, Pauliina Haasjoen ja Antti Nylénin eläinaiheisia kirjoituksia ja osoitetaan argumenttien heikkouksia. Eläinetiikan taustalta paljastuu melko huteria käsityksiä oikeudesta ja totuudesta. Helpot vastaukset hankaliin kysymyksiin korostavat uskoa ihmisen moraaliseen ylemmyyteen. ”Kaiken elävän huomioiminen vaatii paljon hienosyisempää vastuunkantoa kuin silkka rajanveto ja kieltäymys.

Tekee mieli väittää vastaan, että niin kauan kuin teollinen ruoantuotanto on mitä on, ehdottomuuttakin tarvitaan.