Kärsimys, kuolema ja raamatulliset marttyyrit – Andrea Angione luo kuvia, joissa kurjuus ei poistu rukoilemalla
Ohjaamista opiskellut valokuvaaja ammentaa barokkimaalausten valosta, väreistä ja sommitelmista.
Sinebrychoffin taidemuseon valokuvanäyttelyn nimi Terribilis est locus iste löytyy usein katolisten kirkkojen seinästä. Lause viittaa rakennukseen, joka herättää kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Se kääntyy myös kauheaksi paikaksi. Andrea Angione (s. 1977) on tatuoittanut tekstin ihoonsa.
”Se symboloi taisteluani uskontoa vastaan”, valokuvataiteilija kertoo.
Barokkimaalauksia hallitsivat 1500–1600-luvulla kärsimys, kuolema ja raamatulliset marttyyrit. Ne pyrkivät luomaan väkevän uskonnollisen elämyksen, hurmoksen.
Myös Angionen valokuvat yrittävät saada katsojan peilaamaan suhdettaan elämän haurauteen. Uskonnon vastaukset eivät kuitenkaan enää riitä, tai niihin on suhtauduttava kriittisesti. Kurjuus ei poistu rukouksin vaan toimeen tarttumalla.
Näyttely sisältää kahdeksan liki parimetristä kuvaa. Angione ihailee barokkimaalausten valon ja varjon hallintaa, värien hehkua ja draamallisia sommitelmia. Hän on tehnyt useita versioita Caravaggion teoksista.
