Kuin kokonaan uutta

Karhutaru ei selitä kalevalaista perinnettä puhki.

sarjakuva
Teksti
Harri Römpötti

Sarjakuvakirjallaan Oksi Mari Ahokoivu liittyy kalevalaisen ja karjalaisen kansanperinteen uusiin tulkitsijoihin. Ahokoivu on tehnyt yli 370-sivuista Oksia yli viisi vuotta.

Karhua on sekä palvottu että pelätty. Sille on annettu monta nimeä, jotta petoa ei vahingossa kutsuttaisi. ”Karhu” on alkujaan yksi kiertoilmauksista ja ”oksi” luultavasti kansalliseläimemme vanhin nimi. Ahokoivu avaa kirjansa karhun syntyrunolla Kalevalasta.

Tarinassa karhuemo Umilla on neljä pentua, joista yksi kulkee kahdella jalalla ja näyttää rääpäleeltä. Muut antavat sille liikanimen Parka, mutta varreltaan vähäisellä liekin varjolla on salattu tausta kuin sadun rumalla ankanpoikasella.