Kanava: Väinö Linna jäi ilman Nobelia, vaikka oli toistuvasti ehdolla neljällä vuosikymmenellä – oliko syynä maailmanpolitiikka?

Jos kotimaan kirjallinen eliitti olisi heti ryhmittynyt Linnan taakse, valinta olisi voinut olla lähellä, kirjoittaa Erkki Vettenniemi Kanava-lehdessä.

Kanava
Teksti
Erkki Vettenniemi

”Helsingin kirjalliset auktoriteetit ja ylipäänsä 1950-luvun modernistit hymähtelivät hänen tyylilleen, tai oikeastaan tyylin oletetulle puutteelle”, kirjoittaa Erkki Vettenniemi Kanava-lehdessä. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa aiemmin julkaistuja tekstejä verkossa. 

 

Jos asia olisi ollut suomalaisten päätettävissä, emme juhlisi parhaillaan vain kansalliskirjailijan, akateemikon ja sotienjälkeisen Suomen identiteettivaikuttajan satavuotista muistoa. Kaiken tuon ohella kunnioittaisimme Nobel-palkinnolla kruunatun kirjailijan elämää ja elämäntyötä.

Kysymys Väinö Linnasta (1920–1992) ja kirjallisuuden Nobelista virisi yllättävän varhain. Arvovaltainen kritiikki liitti Linnan ja Nobelin toisiinsa 1950-luvun lopulla, ja palkintoaihe pysyi jossain määrin ajankohtaisena vielä 1980-luvulla, jolloin kirjailijan luovat vuodet olivat kaukana takana.

Kuinka lähellä Linnan palkitseminen todella oli ja mitä hän itse ajatteli moisen huomionosoituksen mahdollisuudesta?