José Saramago: "Eläköön pessimismi!"
Suomessa vieraileva portugalilainen Nobel-kirjailija José Saramago paljastuu demokratian kriitikoksi. ”Demokratia on kuin suljettu rakennus, jossa ei ole sisällä mitään, mitä julkisivu lupaa”, Saramago sanoo.
José Saramagon ensi syksynä suomeksi ilmestyvä romaani Kertomus näkevistä (Tammi) ampuu täyslaidallisen politiikkaa ja demokratiaa kohti. Tarina alkaa nimenomaan vaaleista, joissa valtaosa äänestyslipuista on hallituksen järkytykseksi tyhjiä. Uusintavaaleissa tyhjien äänten osuus vain lisääntyy.
”Kansa voi vaaleissa äänestämällä vaihtaa hallitusta, mutta mikään ei muutu. Valta on monikansallisilla yrityksillä ja finanssijärjestöillä eli kansainvälisellä pääomalla. Kapitalismi on talousjärjestelmä, demokratia poliittinen, siksi ne eivät kohtaa.”
Romaanin tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin, jossa ihmiset aikaisemmin sokeutuivat. Teos on siis eräänlainen sisarromaani vuonna 1995 ilmestyneelle romaanille Kertomus sokeudesta.
”Demokratia on kuin suljettu rakennus, jossa ei ole sisällä mitään, mitä julkisivu lupaa”, Saramago sanoo.
”Todellisessa demokratiassa köyhät ihmiset olisivat enemmistönä päättäjissä. Missä on sellainen valtio? ”kysyy edelleen kommunistiksi itseään luonnehtiva kirjailija.
Olemattoman orja
Kaikkein pahin turhuus José Saramagon mielestä ihmiselämässä on kuitenkin jumala.
”Jumalat ovat ihmisen omaa keksintöä. Ja niiden vallan alle hän on sitten itse itsensä alistanut, olemattoman orjaksi.”
”Mitkään uskontokunnat eivät ole lähentäneet ihmisiä toisiinsa. Päinvastoin ihmiset tappavat ja kiduttavat tieten tahtoen – jopa tieteellisin menetelmin – toisia ihmisiä, usein jumalien nimissä. Silloin he samalla tekevät jumalistakin tappajia.”
Saramagon mielestä tällaisessa maailmassa ei ole mitään aihetta optimismiin. Vaikka ihminen pystyy myös hyvään: kirjoittamaan hienoja kirjoja, tekemään hienoa taidetta, säveltämään hienoa musiikkia.
”Voidaan miettiä, mitä on optimismi, mitä pessimismi. Optimisti on tyytyväinen vallitsevaan olotilaan. Pessimisti haluaa parempaa maailmaa, hänellä on järkeä haluta muuttaa sitä. Eläköön siis pessimismi!”
”Mutta kaiken kaikkiaan kannattaa painaa mieleensä erään fyysikon lausahdus: Hiili on kevyt ja hajuton alkuaine. Riittävän ajan kuluttua se muuttuu ihmiseksi.”
Musiikki houkuttaa maailmalle
Vuonna 1998 Nobelin palkinnon saaneen Saramagon ei ole enää pitkään pitkään aikaan ollut pakko kiertää maailmaa teoksiaan markkinoimassa. Edelleen ahkerasti kirjoittavan kirjailijan voi saada liikkeelle kotoaan Lanzarotelta esimerkiksi musiikki.
Suomeen hän tuli katsomaan rakastamansa säveltäjän Domenico Scarlattin (1685-1757) musiikkiin tehtyä poikkitaiteellista esitystä, jonka teksti perustuu Saramagon romaaniin Baltasar ja Blimunda. Scarlatti on yksi kirjan henkilöhahmoista. Saman romaanin pohjalta on tehty myös Milanossa esitetty oopperateos.
Lauluistaan lintu tunnetaan -teoksen cembalisti Elina Mustonen lähetti esityksestä kirjeen Saramagolle, ja tämä innostui siitä kovasti. Niin paljon, että päätti lähteä ensivierailulle Helsinkiin, kun Mustonen ja teoksen ohjaaja Lisbeth Landefort sekä Tammi kutsuivat hänet esitystä katsomaan.
Teksti Reetta Ravi, STT
Mekaanikosta nobelistiksi
José Saramago (s. 1922) syntyi maanviljelijäperheeseen pienessä Azinhagan kylässä Lissabonista pohjoiseen. Nuori Saramago joutui jättämään koulun kesken talousongelmien vuoksi. Hänen ensimmäinen ammattinsa oli mekaanikko, minkä lisäksi hän on työskennellyt virkamiehenä, toimittajana ja kääntäjänä.
Saramago on Portugalin ensimmäinen nobelisti ja maansa tunnetuin kirjailija. Hän on kirjoittanut viisitoista romaania sekä runoja, näytelmiä, kertomuksia ja esseitä.
Nobel-palkinnon Saramago sai vuonna 1998. Palkintolautakunnan perustelujen mukaan hän ”tuo mielikuvituksen, myötätunnon ja ironian kannattelemilla vertauksillaan pakenevan todellisuuden yhä uudelleen käden ulottuville”. Hän on myös saanut suurimman portugalinkielisen kirjallisuuden palkinnon Prémio Camoesin.
Vuodesta 1992 lähtien Saramago on asunut Lanzarotella Kanariansaarilla.
Saramagon suomennetut teokset:
Kertomus näkevistä (Ensaio sobre a lucidez, 2004). Ilmestyy syksyllä 2007.
Toinen minä (O homem duplicado, 2002). Tammi 2005.
Luola (A caverna, 2000). Tammi 2003.
Kaikkien nimet (Todos os nomes, 1997). Tammi 2000.
Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (O evangelho segundo Jesus Christo, 1991). Tammi 1998.
Kertomus sokeudesta (Ensaio sobre a cegueira, 1995). Tammi 1997.
Kivinen lautta (A jangada de pedra, 1986). Tammi 1994.
Baltasar ja Blimunda (Memorial do convento, 1982). Tammi 1989.
Aiheesta lisää
Wikipedia: José Saramago (suom.)
Wikipedia: José Saramago (engl.)
José Saramago Home Page
Kuva (cc)