Toistaiseksi täällä

Donnerit puhuvat enemmän ohi kuin kohti.

tietokirja
Teksti
Niina Holm
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ei ole mikään ihme, että Rafael Donner (s. 1990) peilaa itseään kuuluisaan isäänsä liki pakkomielteisesti. Jörn Donner (s. 1933) on kiistelty ja näkyvä renessanssihahmo: kirjailija, elokuvantekijä, maailmanmies. Mammutti.

Rafael Donnerin esikoisteos, esseekokoelma Ihminen on herkkä eläin, ilmestyi alkuvuodesta. Uudessa keskusteluteoksessa Ennen kuin olet poissa isä ja poika Donner ovat peruskysymysten äärellä. He käyvät kirjeenvaihtoa ajanjaksolla, johon osuu skandaaleja, kirjoja ja henkistä krapulaa.

Isää kismittää tuoreen romaanin vastaanotto Suomessa. Poikaa ahdistaa esseekokoelman tuoma julkisuus. Onko kiinnostus aitoa vai kuuluisasta isästä johtuvaa? Julkisen näkymisen ja itsensä paljastamisen teemat toistuvat. Osuudet ovat kirjeiden mehuttominta antia.

Onneksi päästään lukemaan myös perhesiteistä, juurista ja kirjoittamisesta. Minuudesta, kaiken tarkoituksesta. Kuolema kulkee tummana, ratkaisevana lankana halki teoksen. Tietyt asiat on syytä sanoa ennen kuin vanhempi on poissa. ”Minäkin teen kuolemaa, mutta en siinä määrin kuin sinä”, poika avaa. Isä ei suostu poistumaan, mutta vanhuuden todellisuutta ei käy kieltäminen. ”Kusettaa ihan liian usein.”