Ihminen historian nielussa
Päivien loppu on ison mittakaavan kirjallisuutta.
Ihminen on maailmaan heitetty, sanoivat eksistentialistit. Saksan merkittävimpiin nykykirjailijoihin lukeutuva Jenny Erpenbeck (s. 1967) saattaisi muotoilla toisin: ”Ihminen on historian keskelle heitetty.” Läpi tuotantonsa hän on tarkastellut yksilöitä ajan virrassa.
Suuret tapahtumat, sodat, vallankumoukset ja kansanmurhat, mullistivat 1900-luvulla valtioita ja kansakuntia. Tavallisten ihmisten elämään historia tunkeutui kurjuutena, väkivaltana ja kuolemana.
Erpenbeck varttui Itä-Saksassa, jossa monet kommunistiksi julistautuvat olivat aikaisemmin hurranneet natseille. Tällaisessa menneisyyden ja nykyisyyden ristipaineessa kasvaminen on epäilemättä herkistänyt havaitsemaan historian oikullisuuden ja yksilöiden huokoisuuden.
Ihmiset tottuvat melkein mihin tahansa. Ei siis ihme, että aikojen muuttuessa natsista voi tulla kommunisti.
