Jenni Linturin sukutarinassa ollaan 1940-luvulla ja sodat ovat jättäneet jälkensä kaikkiin
Arvio: Linturi piirtää oivaltavasti kuvaa epätäydellisistä yksilöistä, joista jokainen on omalla tavallaan särkynyt.
Jenni Linturi kirjoitti alustuksen uudelle romaanilleen Jälleenrakennus jo edellisessä teoksessaan Malmi 1917. Nyt ollaan 1940-luvulla ja sodat ovat jättäneet jälkensä kaikkiin.
Veljekset Kalevi ja Olavi yrittävät jatkosodan päättymisen jälkeen saada otteen elämästä. Siinä missä näennäisen vahva Olavi elää muista piittaamatta, joutuu herkkä ja taiteellinen Kalevi potilaaksi mieliparantolaan.
Veljesten äiti Ingeborg on poikien lapsuudesta asti asettanut oman uransa ja toiveensa etusijalle, mutta joutuu nyt kipuilemaan äitiytensä kanssa. Ingeborgin katkeroitunut sisar Lettu puolestaan halveksii siskoaan ja kantaa huolta perheen maineesta.
Linturi on kertonut kirjoittavansa sukunsa tarinaa näkyväksi. Romaanissa tosi ja kuviteltu kulkevat käsikkäin.
Yksittäisissä ihmiskohtaloissa Linturi piirtää oivaltavasti kuvaa epätäydellisistä yksilöistä, joista jokainen on omalla tavallaan särkynyt. Ingeborg tietää olleensa huono äiti, mutta toteaa, että hänelläkin oli oikeus rakastaa. Lettu puolestaan ei usko sisarensa edes osaavan tuntea rakkautta.
