Jazzin formulakuski

John Lennon -tribuuttialbumi auttoi pianistia saamaan oman My Finnish Calender -konseptinsa tuotantoon.

musiikki
Teksti
Petri Silas

Pianisti Iiro Rantala oli pienten diggaripiirien suosikki aloitellessaan uraansa 1980-luvun lopulla. Teknisesti häikäisevän taitava soittaja hallitsi sekä jazzin että klassisen musiikkitradition. Parikymmentä vuotta toiminut Trio Töykeät alkoi niittää myös kansainvälistä suosiota.

Rantalasta tuli koko kansan omaisuutta, kun tv-ohjelmissa hoksattiin hyödyntää hänen sanavalmiuttaan, ulospäinsuuntautuneisuuttaan ja pedagogista näkemystään. Nämä persoonan osa-alueet ovat ennallaan.

”Hihastani saa tulla keikan yhteydessä nykäisemään, jos kokee, että voin olla jotenkin avuksi”, Rantala sanoo. ”Lisäksi olen usein etukäteen yhteydessä konserttipaikkakuntien konservatorioihin ja tarjoudun pitämään workshopin tai luennon.”

Suomessa Rantalaa kuulee kuitenkin nykyään melko harvoin. ”75 prosenttia keikoistani on Keski-Euroopassa. Esiinnyn 200–300 hengen saleissa, mikä on standardi oikeastaan kaikille jazzmuusikoille. Vain superstarat vetävät tuhatpäisiä yleisöjä.”