Hyvästi pojat: Eronneen kirjailijan sydänlihakselle löytyy uusi tehtävä – Sykkiä odottamattomalle rakkaudelle

Arvio: Essi Kummun romaanissa moni kirjailija saa sanoa painavan sanansa rakastamisesta. Mutta kuinka rakkaudessa pääsee perille?

avioero
Teksti
Kaisa Neimala

Essi Kummun romaanin kertoja on kutakuinkin nuori kaunis nainen, eronnut, kirjailija ja teatteriesitystä Oulussa valmisteleva. Hänen kerronnassaan on kolme keskeistä asiaa: avioeron jälkeisten vuosien vaihtuvat rakkaudet, vähitellen aikuistuvat tyttäret ja runsaat keskustelut kaunokirjallisuuden kanssa.

Komeita sitaatteja on löytynyt, erityisesti Marguerite Duras loistaa, ja muutenkin pääsevät kirjailijat esiintymään nimellään erilaisissa kohtauksissa: I.K. Ihalainen, Eduard Uspenski, Jenni Haukio, Risto Ahti

Moni kirjailija saa sanoa painavan sanansa rakastumisesta ja rakastamisesta. Kertoja osuu jopa tapaamaan oppi-isänsä Ahdin kesäkahvilassa. Ahti tunnistaa hänet heti, vaikka hän on leikannut hiuksensa lyhyiksi. Kertoja kysyy, kuinka rakkaudessa pääsee perille, ja runoilija vastaa: ”On tahdottava ja ohjattava sydäntä, löydettävä itsestään kestävä sydänlihas.”

Kun rakkauden tutkija on vuosikausia elänyt aktiivista mutta ei ehkä maailman parasta rakkauselämää, löytyy sydänlihakselle lopulta tehtävä: se pääsee pumppaamaan elinvoimaa pysyvälle odottamattomalle rakkaudelle. Siitä teoksen nimi Hyvästi pojat.

Jos pojat jäävät hyvästi, ovat vierellä aina tytöt, tyttäret Alma ja Tilda. Almasta kirjailija tekee murrosikäisen kauhukuvan. Riita syntyy mistä vain, ja äiti heittäytyy väliin toiseksi kovaääniseksi riitelijäksi – muun muassa siksi että pelkää lastaan. Ja miksei pelkäisi, kun lapsi lähettelee viestejä: ”Vihaan sua älyttömästi niin paljon ettet ees tajua sitä!!!!!!!!!!!!!! Oot huono äiti aivan surkee!”