Hitlerin tarjousta ei voinut torjua - Jan Vermeerin maalaus kiistakapulana vuosikymmeniä

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Wienin taidehistoriallisen museon kokoelmaa on jo kymmeniä vuosia komistanut hollantilaisen Jan Vermeerin (1632-1675) maalaus Malkunst, mutta ei kenties enää kauaa. Museo joutuu todennäköisesti luovuttamaan teoksen takaisin perheelle, joka myi sen alun perin Adolf Hitlerille.

Adolf Hitler haali Malkunstin itselleen vuonna 1940. Wieniläismuseo puolestaan sai teoksen haltuunsa toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneilta, jotka purkivat Linziin suunnitellun, niin sanotun Führermuseumin varastoja. Museossa oli taideaarteita kaikkialta Euroopasta – joitakin teoksia oli hankittu laillisesti, mutta suurin osa sotasaaliina.

Vermeerin teoksesta tehtiin kyllä kaupat, mutta sen omistusoikeus jäi kiistanalaiseksi. Malkunst oli ollut useita vuosia Czerninin perheen hallussa, kunnes heidän oli myytävä teos Führerille liian halpaan hintaan ja henkensä kaupalla, perheen asianajaja kertoo.

Jaromil Czerninin oli vaikea torjua Hitlerin tarjousta, sillä Linzin kokoelmia kasattiin kovalla kädellä. Lisäksi Czerninin vaimoa uhkasi Nürnbergin lakien soveltaminen häneen ”sekarotuisena”.

Kolmannen valtakunnan taideasiantuntijoiden komppania haravoi tuolloin järjestelmällisesti eurooppalaisia taidemuseoita ja anasti niistä korvauksetta taideaarteita – kuten myös Linzin kokoelmien toisen Ranskasta hankitun Vermeerin.

Henkilökohtaista ja sittemmin suosittua

Malkunst kuvaa taidemaalaria mallinsa kanssa ateljeessaan. Vermeer säilytti maalausta kotonaan, ja myöhemmmin se jäi tämän lesken haltuun. Teos ei ollut siis mikään tilaustyö, vaan hyvin henkilökohtainen kuva – jos ei välttämättä omakuva, niin ainakin itsereflektio ja avaintodistajan näkökulma maalaamisen maailmaan.

Teos onkin ollut otollinen esimerkki ja lähde maalaustaiteen kommentoijille. Siitä on tutkittu perspektiivin ja camera obscuran käyttöä. Sitä on siteerattu myös useissa uudemmissa maalausaiheisissa teoksissa.

Aikojen muuttumisesta kertoo Maria Lassnigin animaatioelokuva (1976), jossa osat ovat vaihtuneet. Nainen on ottanut pensselin käteensä ja pönäkkä taiteilija seisoo mallina.

Vermeer on noussut arvoon arvaamattomaan vasta impressionismin aamuhämärässä, 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Kun Czerninit ostivat teoksen vuonna 1813, he eivät tienneet maalauksen olevan Vermeerin käsialaa. Taulu oli nimittäin signeerattu aikalaiskollegalle, Vermeeriä tuolloin tunnetummalle Pieter de Hoochille. Vasta myöhemmät tutkimukset paljastivat maalikerrosten alta alkuperäisen kuittauksen.

Sittemmin Jan Vermeeriä on alettu arvostaa yhtenä suurimmista taidemaalareista. Malkunstin kulttimaine alkaa lähestyä Diego Velàsquesin Las Meninasin ja jopa Leonardo Da Vincin Mona Lisan korkeuksia. Taannoinen menestyselokuva Tyttö ja helmikorvakoru on myös nostanut Vermeerin entistä voimakkaammin suuren yleisön tietoisuuteen.

Jan Vermeerin maalauksia tunnetaan tällä hetkellä 30-40. Jos teokset päätyvät huutokaupattavaksi, ne yltänevät huippuhintoihin. Pari vuotta sitten Lady Standing at a Virginal myytiin Lontoon Sotheby’sissä yli 24 miljoonan euron hintaan.

Wienin taidehistoriallinen museo voi siis joutua vielä luopumaan Malkunstista. Mihin teos päätyy, on vaikea arvioida. Jos maalaus pääsee vapaille markkinoille, monellakaan museolla tuskin on varaa hankkia maalausta kokoelmiinsa.

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.
Kuva AP / Lehtikuva