Helsingin yliopisto alkaa kerätä jokamiehen historiaa
Kyselytutkimuksessa tuodaan kansalaisten näkökulma mukaan suomalaiseen historiakeskusteluun.
Kuva Lehtikuva
Mikä on Suomen historian merkittävin tapahtuma? Enää ei haluta tyytyä vain tutkijoiden ja poliitikkojen esittämiin vastauksiin, vaan nyt otetaan selvää, minkälaisia ”omahistorioita” tavallisilla kansalaisilla on mielessään. Niitä selvitellään ensi kertaa Helsingin yliopistossa alkavassa tutkimuksessa.
Kyselyssä ei olla niinkään kiinnostuneita siitä, mitä ihmiset tietävät, vaan mitä he uskovat tapahtuneen ja kuinka käsitykset heijastuvat heidän elämäänsä. Merkittävimpien tapausten puntaroinnin lisäksi voidaan kysellä esimerkiksi käsityksiä siitä, millä nimellä pitäisi kutsua vuoden 1918 tapahtumia, tai siitä, oliko Suomessa keskitysleirejä toisen maailmansodan aikana.
”Oikeita” vastauksia ei tässä tapauksessa ole, vaan ”miltä tuntuu”.
”Tarkoitus on tuoda kansalaisnäkökulma suomalaiseen historiakeskusteluun, jota tähän asti ovat hallinneet eliitin eli poliitikkojen, tutkijoiden ja toimittajien näkemykset”, selventää tutkimuksen vetäjä, tutkijatohtori Pilvi Torsti.
Aineistoa on alettu kerätä tällä viikolla noin 3 400 satunnaisesti valitulta vastaajalta ensin postitse, myöhemmin osin myös haastattelemalla.