Globaalin ajan antisankari – Ryhmäteatterin Peer Gynt ei yllä suuren luokan lumoukseen
Arvio: Riimittelevä dialogi on kuin keskeinen henkilöhahmo Ryhmäteatterin juhlanäytelmässä.
Ryhmäteatteri on valinnut 50-vuotisnäytelmäkseen klassikon, jonka juonen kaari kattaa vuosikymmeniä.
Henrik Ibsen (1828–1906) kirjoitti Peer Gyntin runomittaan. Otto Mannisen suomennosta vapaasti päivittävä Juha Kukkosen sovitus pitää kiinni lyyrisestä rakenteesta. Luontevasti ja rennosti riimittelevä dialogi on kuin keskeinen henkilöhahmo.
Kunnianhimoinen hulttiopoika Peer (Santtu Karvonen) ja hänen kiukkuinen mutta rakas äitinsä Åsa (Minna Suuronen) eivät ole Ryhmäteatterissa 1800-luvun ihmisiä vaan asuntovaunun asukkaita. Kun Peer lähtee maailmalle ja vaurastuu, esitys kytkee keinottelut Kreikan velkakriisiin, Bangladeshin lapsityövoimaan ja asekauppaan Lähi-idän sotatantereilla. Peer Gynt ei ole näytelmä globalisaatiosta, mutta Kukkosen Gynt on globaalin ajan antisankari.
Arkisesta kuvastosta satujen peikkoihin ja unikuviin leikkaava Ibsenin näytelmä on monimuotoisuudessaan vaikeasti hallittava.
Ryhmäteatteri tekee siitä kaksoisroolien ja nopeiden siirtymien ilotulitusta. Maailmankolkasta toiseen poukkoileva vaellus uhkaa hajota koristeellisiksi episodeiksi, joita vain Karvosen railakas läsnäolo yhdistää.
