Itäviinit ilahduttavat
Uudet tuottajat ovat elvyttäneet satoja harvinaisia alkuperäislajikkeita.
Entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueella on tuotettu viiniä tuhansia vuosia. Suunnitelmatalousvuosina siellä keskityttiin enemmän määrään kuin laatuun, mutta peruselementit ilmasto ja maaperä eivät muuttuneet onneksi miksikään. Neuvostoliiton hajoamisesta alkanut yksityistäminen on tuonut laatuajattelun takaisin.
Itä-Euroopassa on satoja harvinaisia alkuperäislajikkeita, joita tuottajat ovat nyt elvyttäneet. Unkarissa vanhat tokajiin käytetyt lajikkeet, kuten Furmint ja Hársleveu, ovat saaneet uuden elämän kuivina versioina.
Georgiassa taas viiniä tehdään yhä muinaisella kvevri-menetelmällä, maahan kaivetuissa munanmuotoisissa saviruukuissa. Länsimarkkinoille kvevri-viinejä tehdään nykyään vähemmän tanniinisiksi, ainoastaan osa viinistä muhii kuukausia rypäleiden rankojen ja kuorten päällä, kun ennen koko erä kypsyi näin.
Tbilvino Qvevris Saperavi 2015 (17,99 e, Alkon tilausvalikoima) on georgialainen, Saperavi-lajikkeesta valmistettu rustiikkinen punaviini, jossa maistuvat musta- ja punaherukat. Viinissä on hapokkuutta ja tanniineja, mutta jälkimaku on herkullisen vedet kielelle herauttava. Oiva ruokaviini vaikkapa karitsalle.
